rajoitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑjoi̯tin/, [ˈrɑ̝jo̞i̯t̪in]
  • Rhymes: -ɑjoitin
  • Syllabification(key): ra‧joi‧tin
  • Hyphenation(key): ra‧joi‧tin

Etymology 1

rajoittaa +‎ -in

Noun

rajoitin

  1. limiter
Declension
Inflection of rajoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative rajoitin rajoittimet
genitive rajoittimen rajoittimien
rajoitinten
partitive rajoitinta rajoittimia
illative rajoittimeen rajoittimiin
singular plural
nominative rajoitin rajoittimet
accusative nom. rajoitin rajoittimet
gen. rajoittimen
genitive rajoittimen rajoittimien
rajoitinten
partitive rajoitinta rajoittimia
inessive rajoittimessa rajoittimissa
elative rajoittimesta rajoittimista
illative rajoittimeen rajoittimiin
adessive rajoittimella rajoittimilla
ablative rajoittimelta rajoittimilta
allative rajoittimelle rajoittimille
essive rajoittimena rajoittimina
translative rajoittimeksi rajoittimiksi
abessive rajoittimetta rajoittimitta
instructive — rajoittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rajoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rajoittimeni rajoittimeni
accusative nom. rajoittimeni rajoittimeni
gen. rajoittimeni
genitive rajoittimeni rajoittimieni
rajoitinteni
partitive rajoitintani rajoittimiani
inessive rajoittimessani rajoittimissani
elative rajoittimestani rajoittimistani
illative rajoittimeeni rajoittimiini
adessive rajoittimellani rajoittimillani
ablative rajoittimeltani rajoittimiltani
allative rajoittimelleni rajoittimilleni
essive rajoittimenani rajoittiminani
translative rajoittimekseni rajoittimikseni
abessive rajoittimettani rajoittimittani
instructive — —
comitative — rajoittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rajoittimesi rajoittimesi
accusative nom. rajoittimesi rajoittimesi
gen. rajoittimesi
genitive rajoittimesi rajoittimiesi
rajoitintesi
partitive rajoitintasi rajoittimiasi
inessive rajoittimessasi rajoittimissasi
elative rajoittimestasi rajoittimistasi
illative rajoittimeesi rajoittimiisi
adessive rajoittimellasi rajoittimillasi
ablative rajoittimeltasi rajoittimiltasi
allative rajoittimellesi rajoittimillesi
essive rajoittimenasi rajoittiminasi
translative rajoittimeksesi rajoittimiksesi
abessive rajoittimettasi rajoittimittasi
instructive — —
comitative — rajoittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rajoittimemme rajoittimemme
accusative nom. rajoittimemme rajoittimemme
gen. rajoittimemme
genitive rajoittimemme rajoittimiemme
rajoitintemme
partitive rajoitintamme rajoittimiamme
inessive rajoittimessamme rajoittimissamme
elative rajoittimestamme rajoittimistamme
illative rajoittimeemme rajoittimiimme
adessive rajoittimellamme rajoittimillamme
ablative rajoittimeltamme rajoittimiltamme
allative rajoittimellemme rajoittimillemme
essive rajoittimenamme rajoittiminamme
translative rajoittimeksemme rajoittimiksemme
abessive rajoittimettamme rajoittimittamme
instructive — —
comitative — rajoittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rajoittimenne rajoittimenne
accusative nom. rajoittimenne rajoittimenne
gen. rajoittimenne
genitive rajoittimenne rajoittimienne
rajoitintenne
partitive rajoitintanne rajoittimianne
inessive rajoittimessanne rajoittimissanne
elative rajoittimestanne rajoittimistanne
illative rajoittimeenne rajoittimiinne
adessive rajoittimellanne rajoittimillanne
ablative rajoittimeltanne rajoittimiltanne
allative rajoittimellenne rajoittimillenne
essive rajoittimenanne rajoittiminanne
translative rajoittimeksenne rajoittimiksenne
abessive rajoittimettanne rajoittimittanne
instructive — —
comitative — rajoittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative rajoittimensa rajoittimensa
accusative nom. rajoittimensa rajoittimensa
gen. rajoittimensa
genitive rajoittimensa rajoittimiensa
rajoitintensa
partitive rajoitintaan
rajoitintansa 		rajoittimiaan
rajoittimiansa
inessive rajoittimessaan
rajoittimessansa 		rajoittimissaan
rajoittimissansa
elative rajoittimestaan
rajoittimestansa 		rajoittimistaan
rajoittimistansa
illative rajoittimeensa rajoittimiinsa
adessive rajoittimellaan
rajoittimellansa 		rajoittimillaan
rajoittimillansa
ablative rajoittimeltaan
rajoittimeltansa 		rajoittimiltaan
rajoittimiltansa
allative rajoittimelleen
rajoittimellensa 		rajoittimilleen
rajoittimillensa
essive rajoittimenaan
rajoittimenansa 		rajoittiminaan
rajoittiminansa
translative rajoittimekseen
rajoittimeksensa 		rajoittimikseen
rajoittimiksensa
abessive rajoittimettaan
rajoittimettansa 		rajoittimittaan
rajoittimittansa
instructive — —
comitative — rajoittimineen
rajoittiminensa
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

rajoitin

  1. first-person singular past indicative of rajoittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.