rauhanenkeli

Finnish

Etymology

rauhan +‎ enkeli

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑu̯hɑnˌeŋkeli/, [ˈrɑ̝u̯ɦɑ̝nˌe̞ŋk̟e̞li]
  • Rhymes: -eŋkeli
  • Syllabification(key): rau‧han‧en‧ke‧li
  • Hyphenation(key): rauhan‧enke‧li

Noun

rauhanenkeli

  1. angel of peace

Declension

Inflection of rauhanenkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative rauhanenkeli rauhanenkelit
genitive rauhanenkelin rauhanenkelien
rauhanenkeleiden
rauhanenkeleitten
partitive rauhanenkeliä rauhanenkeleitä
rauhanenkelejä
illative rauhanenkeliin rauhanenkeleihin
singular plural
nominative rauhanenkeli rauhanenkelit
accusative nom. rauhanenkeli rauhanenkelit
gen. rauhanenkelin
genitive rauhanenkelin rauhanenkelien
rauhanenkeleiden
rauhanenkeleitten
partitive rauhanenkeliä rauhanenkeleitä
rauhanenkelejä
inessive rauhanenkelissä rauhanenkeleissä
elative rauhanenkelistä rauhanenkeleistä
illative rauhanenkeliin rauhanenkeleihin
adessive rauhanenkelillä rauhanenkeleillä
ablative rauhanenkeliltä rauhanenkeleiltä
allative rauhanenkelille rauhanenkeleille
essive rauhanenkelinä rauhanenkeleinä
translative rauhanenkeliksi rauhanenkeleiksi
abessive rauhanenkelittä rauhanenkeleittä
instructive — rauhanenkelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rauhanenkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rauhanenkelini rauhanenkelini
accusative nom. rauhanenkelini rauhanenkelini
gen. rauhanenkelini
genitive rauhanenkelini rauhanenkelieni
rauhanenkeleideni
rauhanenkeleitteni
partitive rauhanenkeliäni rauhanenkeleitäni
rauhanenkelejäni
inessive rauhanenkelissäni rauhanenkeleissäni
elative rauhanenkelistäni rauhanenkeleistäni
illative rauhanenkeliini rauhanenkeleihini
adessive rauhanenkelilläni rauhanenkeleilläni
ablative rauhanenkeliltäni rauhanenkeleiltäni
allative rauhanenkelilleni rauhanenkeleilleni
essive rauhanenkelinäni rauhanenkeleinäni
translative rauhanenkelikseni rauhanenkeleikseni
abessive rauhanenkelittäni rauhanenkeleittäni
instructive — —
comitative — rauhanenkeleineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rauhanenkelisi rauhanenkelisi
accusative nom. rauhanenkelisi rauhanenkelisi
gen. rauhanenkelisi
genitive rauhanenkelisi rauhanenkeliesi
rauhanenkeleidesi
rauhanenkeleittesi
partitive rauhanenkeliäsi rauhanenkeleitäsi
rauhanenkelejäsi
inessive rauhanenkelissäsi rauhanenkeleissäsi
elative rauhanenkelistäsi rauhanenkeleistäsi
illative rauhanenkeliisi rauhanenkeleihisi
adessive rauhanenkelilläsi rauhanenkeleilläsi
ablative rauhanenkeliltäsi rauhanenkeleiltäsi
allative rauhanenkelillesi rauhanenkeleillesi
essive rauhanenkelinäsi rauhanenkeleinäsi
translative rauhanenkeliksesi rauhanenkeleiksesi
abessive rauhanenkelittäsi rauhanenkeleittäsi
instructive — —
comitative — rauhanenkeleinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rauhanenkelimme rauhanenkelimme
accusative nom. rauhanenkelimme rauhanenkelimme
gen. rauhanenkelimme
genitive rauhanenkelimme rauhanenkeliemme
rauhanenkeleidemme
rauhanenkeleittemme
partitive rauhanenkeliämme rauhanenkeleitämme
rauhanenkelejämme
inessive rauhanenkelissämme rauhanenkeleissämme
elative rauhanenkelistämme rauhanenkeleistämme
illative rauhanenkeliimme rauhanenkeleihimme
adessive rauhanenkelillämme rauhanenkeleillämme
ablative rauhanenkeliltämme rauhanenkeleiltämme
allative rauhanenkelillemme rauhanenkeleillemme
essive rauhanenkelinämme rauhanenkeleinämme
translative rauhanenkeliksemme rauhanenkeleiksemme
abessive rauhanenkelittämme rauhanenkeleittämme
instructive — —
comitative — rauhanenkeleinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rauhanenkelinne rauhanenkelinne
accusative nom. rauhanenkelinne rauhanenkelinne
gen. rauhanenkelinne
genitive rauhanenkelinne rauhanenkelienne
rauhanenkeleidenne
rauhanenkeleittenne
partitive rauhanenkeliänne rauhanenkeleitänne
rauhanenkelejänne
inessive rauhanenkelissänne rauhanenkeleissänne
elative rauhanenkelistänne rauhanenkeleistänne
illative rauhanenkeliinne rauhanenkeleihinne
adessive rauhanenkelillänne rauhanenkeleillänne
ablative rauhanenkeliltänne rauhanenkeleiltänne
allative rauhanenkelillenne rauhanenkeleillenne
essive rauhanenkelinänne rauhanenkeleinänne
translative rauhanenkeliksenne rauhanenkeleiksenne
abessive rauhanenkelittänne rauhanenkeleittänne
instructive — —
comitative — rauhanenkeleinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rauhanenkelinsä rauhanenkelinsä
accusative nom. rauhanenkelinsä rauhanenkelinsä
gen. rauhanenkelinsä
genitive rauhanenkelinsä rauhanenkeliensä
rauhanenkeleidensä
rauhanenkeleittensä
partitive rauhanenkeliään
rauhanenkeliänsä 		rauhanenkeleitään
rauhanenkelejään
rauhanenkeleitänsä
rauhanenkelejänsä
inessive rauhanenkelissään
rauhanenkelissänsä 		rauhanenkeleissään
rauhanenkeleissänsä
elative rauhanenkelistään
rauhanenkelistänsä 		rauhanenkeleistään
rauhanenkeleistänsä
illative rauhanenkeliinsä rauhanenkeleihinsä
adessive rauhanenkelillään
rauhanenkelillänsä 		rauhanenkeleillään
rauhanenkeleillänsä
ablative rauhanenkeliltään
rauhanenkeliltänsä 		rauhanenkeleiltään
rauhanenkeleiltänsä
allative rauhanenkelilleen
rauhanenkelillensä 		rauhanenkeleilleen
rauhanenkeleillensä
essive rauhanenkelinään
rauhanenkelinänsä 		rauhanenkeleinään
rauhanenkeleinänsä
translative rauhanenkelikseen
rauhanenkeliksensä 		rauhanenkeleikseen
rauhanenkeleiksensä
abessive rauhanenkelittään
rauhanenkelittänsä 		rauhanenkeleittään
rauhanenkeleittänsä
instructive — —
comitative — rauhanenkeleineen
rauhanenkeleinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.