rauhattomuus

Finnish

Etymology

rauhaton +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑu̯hɑtːomuːs/, [ˈrɑ̝u̯ɦɑ̝t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification(key): rau‧hat‧to‧muus
  • Hyphenation(key): rau‧hat‧to‧muus

Noun

rauhattomuus

  1. restlessness

Declension

Inflection of rauhattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative rauhattomuus rauhattomuudet
genitive rauhattomuuden rauhattomuuksien
partitive rauhattomuutta rauhattomuuksia
illative rauhattomuuteen rauhattomuuksiin
singular plural
nominative rauhattomuus rauhattomuudet
accusative nom. rauhattomuus rauhattomuudet
gen. rauhattomuuden
genitive rauhattomuuden rauhattomuuksien
partitive rauhattomuutta rauhattomuuksia
inessive rauhattomuudessa rauhattomuuksissa
elative rauhattomuudesta rauhattomuuksista
illative rauhattomuuteen rauhattomuuksiin
adessive rauhattomuudella rauhattomuuksilla
ablative rauhattomuudelta rauhattomuuksilta
allative rauhattomuudelle rauhattomuuksille
essive rauhattomuutena rauhattomuuksina
translative rauhattomuudeksi rauhattomuuksiksi
abessive rauhattomuudetta rauhattomuuksitta
instructive — rauhattomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rauhattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rauhattomuuteni rauhattomuuteni
accusative nom. rauhattomuuteni rauhattomuuteni
gen. rauhattomuuteni
genitive rauhattomuuteni rauhattomuuksieni
partitive rauhattomuuttani rauhattomuuksiani
inessive rauhattomuudessani rauhattomuuksissani
elative rauhattomuudestani rauhattomuuksistani
illative rauhattomuuteeni rauhattomuuksiini
adessive rauhattomuudellani rauhattomuuksillani
ablative rauhattomuudeltani rauhattomuuksiltani
allative rauhattomuudelleni rauhattomuuksilleni
essive rauhattomuutenani rauhattomuuksinani
translative rauhattomuudekseni rauhattomuuksikseni
abessive rauhattomuudettani rauhattomuuksittani
instructive — —
comitative — rauhattomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rauhattomuutesi rauhattomuutesi
accusative nom. rauhattomuutesi rauhattomuutesi
gen. rauhattomuutesi
genitive rauhattomuutesi rauhattomuuksiesi
partitive rauhattomuuttasi rauhattomuuksiasi
inessive rauhattomuudessasi rauhattomuuksissasi
elative rauhattomuudestasi rauhattomuuksistasi
illative rauhattomuuteesi rauhattomuuksiisi
adessive rauhattomuudellasi rauhattomuuksillasi
ablative rauhattomuudeltasi rauhattomuuksiltasi
allative rauhattomuudellesi rauhattomuuksillesi
essive rauhattomuutenasi rauhattomuuksinasi
translative rauhattomuudeksesi rauhattomuuksiksesi
abessive rauhattomuudettasi rauhattomuuksittasi
instructive — —
comitative — rauhattomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rauhattomuutemme rauhattomuutemme
accusative nom. rauhattomuutemme rauhattomuutemme
gen. rauhattomuutemme
genitive rauhattomuutemme rauhattomuuksiemme
partitive rauhattomuuttamme rauhattomuuksiamme
inessive rauhattomuudessamme rauhattomuuksissamme
elative rauhattomuudestamme rauhattomuuksistamme
illative rauhattomuuteemme rauhattomuuksiimme
adessive rauhattomuudellamme rauhattomuuksillamme
ablative rauhattomuudeltamme rauhattomuuksiltamme
allative rauhattomuudellemme rauhattomuuksillemme
essive rauhattomuutenamme rauhattomuuksinamme
translative rauhattomuudeksemme rauhattomuuksiksemme
abessive rauhattomuudettamme rauhattomuuksittamme
instructive — —
comitative — rauhattomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rauhattomuutenne rauhattomuutenne
accusative nom. rauhattomuutenne rauhattomuutenne
gen. rauhattomuutenne
genitive rauhattomuutenne rauhattomuuksienne
partitive rauhattomuuttanne rauhattomuuksianne
inessive rauhattomuudessanne rauhattomuuksissanne
elative rauhattomuudestanne rauhattomuuksistanne
illative rauhattomuuteenne rauhattomuuksiinne
adessive rauhattomuudellanne rauhattomuuksillanne
ablative rauhattomuudeltanne rauhattomuuksiltanne
allative rauhattomuudellenne rauhattomuuksillenne
essive rauhattomuutenanne rauhattomuuksinanne
translative rauhattomuudeksenne rauhattomuuksiksenne
abessive rauhattomuudettanne rauhattomuuksittanne
instructive — —
comitative — rauhattomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rauhattomuutensa rauhattomuutensa
accusative nom. rauhattomuutensa rauhattomuutensa
gen. rauhattomuutensa
genitive rauhattomuutensa rauhattomuuksiensa
partitive rauhattomuuttaan
rauhattomuuttansa 		rauhattomuuksiaan
rauhattomuuksiansa
inessive rauhattomuudessaan
rauhattomuudessansa 		rauhattomuuksissaan
rauhattomuuksissansa
elative rauhattomuudestaan
rauhattomuudestansa 		rauhattomuuksistaan
rauhattomuuksistansa
illative rauhattomuuteensa rauhattomuuksiinsa
adessive rauhattomuudellaan
rauhattomuudellansa 		rauhattomuuksillaan
rauhattomuuksillansa
ablative rauhattomuudeltaan
rauhattomuudeltansa 		rauhattomuuksiltaan
rauhattomuuksiltansa
allative rauhattomuudelleen
rauhattomuudellensa 		rauhattomuuksilleen
rauhattomuuksillensa
essive rauhattomuutenaan
rauhattomuutenansa 		rauhattomuuksinaan
rauhattomuuksinansa
translative rauhattomuudekseen
rauhattomuudeksensa 		rauhattomuuksikseen
rauhattomuuksiksensa
abessive rauhattomuudettaan
rauhattomuudettansa 		rauhattomuuksittaan
rauhattomuuksittansa
instructive — —
comitative — rauhattomuuksineen
rauhattomuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.