rauhoitus

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑu̯hoi̯tus/, [ˈrɑ̝u̯ɦo̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑuhoitus
  • Syllabification(key): rau‧hoi‧tus
  • Hyphenation(key): rau‧hoi‧tus

Etymology 1

rauhoittaa +‎ -us

Noun

rauhoitus

  1. protection, conservation (of a species of plant or animal, etc.)
  2. sedation
Declension
Inflection of rauhoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rauhoitus rauhoitukset
genitive rauhoituksen rauhoitusten
rauhoituksien
partitive rauhoitusta rauhoituksia
illative rauhoitukseen rauhoituksiin
singular plural
nominative rauhoitus rauhoitukset
accusative nom. rauhoitus rauhoitukset
gen. rauhoituksen
genitive rauhoituksen rauhoitusten
rauhoituksien
partitive rauhoitusta rauhoituksia
inessive rauhoituksessa rauhoituksissa
elative rauhoituksesta rauhoituksista
illative rauhoitukseen rauhoituksiin
adessive rauhoituksella rauhoituksilla
ablative rauhoitukselta rauhoituksilta
allative rauhoitukselle rauhoituksille
essive rauhoituksena rauhoituksina
translative rauhoitukseksi rauhoituksiksi
abessive rauhoituksetta rauhoituksitta
instructive — rauhoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rauhoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rauhoitukseni rauhoitukseni
accusative nom. rauhoitukseni rauhoitukseni
gen. rauhoitukseni
genitive rauhoitukseni rauhoitusteni
rauhoituksieni
partitive rauhoitustani rauhoituksiani
inessive rauhoituksessani rauhoituksissani
elative rauhoituksestani rauhoituksistani
illative rauhoitukseeni rauhoituksiini
adessive rauhoituksellani rauhoituksillani
ablative rauhoitukseltani rauhoituksiltani
allative rauhoitukselleni rauhoituksilleni
essive rauhoituksenani rauhoituksinani
translative rauhoituksekseni rauhoituksikseni
abessive rauhoituksettani rauhoituksittani
instructive — —
comitative — rauhoituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rauhoituksesi rauhoituksesi
accusative nom. rauhoituksesi rauhoituksesi
gen. rauhoituksesi
genitive rauhoituksesi rauhoitustesi
rauhoituksiesi
partitive rauhoitustasi rauhoituksiasi
inessive rauhoituksessasi rauhoituksissasi
elative rauhoituksestasi rauhoituksistasi
illative rauhoitukseesi rauhoituksiisi
adessive rauhoituksellasi rauhoituksillasi
ablative rauhoitukseltasi rauhoituksiltasi
allative rauhoituksellesi rauhoituksillesi
essive rauhoituksenasi rauhoituksinasi
translative rauhoitukseksesi rauhoituksiksesi
abessive rauhoituksettasi rauhoituksittasi
instructive — —
comitative — rauhoituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rauhoituksemme rauhoituksemme
accusative nom. rauhoituksemme rauhoituksemme
gen. rauhoituksemme
genitive rauhoituksemme rauhoitustemme
rauhoituksiemme
partitive rauhoitustamme rauhoituksiamme
inessive rauhoituksessamme rauhoituksissamme
elative rauhoituksestamme rauhoituksistamme
illative rauhoitukseemme rauhoituksiimme
adessive rauhoituksellamme rauhoituksillamme
ablative rauhoitukseltamme rauhoituksiltamme
allative rauhoituksellemme rauhoituksillemme
essive rauhoituksenamme rauhoituksinamme
translative rauhoitukseksemme rauhoituksiksemme
abessive rauhoituksettamme rauhoituksittamme
instructive — —
comitative — rauhoituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rauhoituksenne rauhoituksenne
accusative nom. rauhoituksenne rauhoituksenne
gen. rauhoituksenne
genitive rauhoituksenne rauhoitustenne
rauhoituksienne
partitive rauhoitustanne rauhoituksianne
inessive rauhoituksessanne rauhoituksissanne
elative rauhoituksestanne rauhoituksistanne
illative rauhoitukseenne rauhoituksiinne
adessive rauhoituksellanne rauhoituksillanne
ablative rauhoitukseltanne rauhoituksiltanne
allative rauhoituksellenne rauhoituksillenne
essive rauhoituksenanne rauhoituksinanne
translative rauhoitukseksenne rauhoituksiksenne
abessive rauhoituksettanne rauhoituksittanne
instructive — —
comitative — rauhoituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rauhoituksensa rauhoituksensa
accusative nom. rauhoituksensa rauhoituksensa
gen. rauhoituksensa
genitive rauhoituksensa rauhoitustensa
rauhoituksiensa
partitive rauhoitustaan
rauhoitustansa 		rauhoituksiaan
rauhoituksiansa
inessive rauhoituksessaan
rauhoituksessansa 		rauhoituksissaan
rauhoituksissansa
elative rauhoituksestaan
rauhoituksestansa 		rauhoituksistaan
rauhoituksistansa
illative rauhoitukseensa rauhoituksiinsa
adessive rauhoituksellaan
rauhoituksellansa 		rauhoituksillaan
rauhoituksillansa
ablative rauhoitukseltaan
rauhoitukseltansa 		rauhoituksiltaan
rauhoituksiltansa
allative rauhoitukselleen
rauhoituksellensa 		rauhoituksilleen
rauhoituksillensa
essive rauhoituksenaan
rauhoituksenansa 		rauhoituksinaan
rauhoituksinansa
translative rauhoituksekseen
rauhoitukseksensa 		rauhoituksikseen
rauhoituksiksensa
abessive rauhoituksettaan
rauhoituksettansa 		rauhoituksittaan
rauhoituksittansa
instructive — —
comitative — rauhoituksineen
rauhoituksinensa
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

rauhoitus

  1. second-person singular present imperative of rauhoittua (with enclitic -s)
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.