renkuttaa

Finnish

Etymology

renkkua +‎ -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈreŋkutːɑːˣ/, [ˈre̞ŋkut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -eŋkutːɑː
  • Syllabification(key): ren‧kut‧taa
  • Hyphenation(key): ren‧kut‧taa

Verb

renkuttaa

  1. (intransitive) to play a song repeatedly

Usage notes

The term may be used in a disparaging fashion to imply that the song is being played badly, especially if talking about a person.

Conjugation

Inflection of renkuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. renkutan en renkuta 1st sing. olen renkuttanut en ole renkuttanut
2nd sing. renkutat et renkuta 2nd sing. olet renkuttanut et ole renkuttanut
3rd sing. renkuttaa ei renkuta 3rd sing. on renkuttanut ei ole renkuttanut
1st plur. renkutamme emme renkuta 1st plur. olemme renkuttaneet emme ole renkuttaneet
2nd plur. renkutatte ette renkuta 2nd plur. olette renkuttaneet ette ole renkuttaneet
3rd plur. renkuttavat eivät renkuta 3rd plur. ovat renkuttaneet eivät ole renkuttaneet
passive renkutetaan ei renkuteta passive on renkutettu ei ole renkutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. renkutin en renkuttanut 1st sing. olin renkuttanut en ollut renkuttanut
2nd sing. renkutit et renkuttanut 2nd sing. olit renkuttanut et ollut renkuttanut
3rd sing. renkutti ei renkuttanut 3rd sing. oli renkuttanut ei ollut renkuttanut
1st plur. renkutimme emme renkuttaneet 1st plur. olimme renkuttaneet emme olleet renkuttaneet
2nd plur. renkutitte ette renkuttaneet 2nd plur. olitte renkuttaneet ette olleet renkuttaneet
3rd plur. renkuttivat eivät renkuttaneet 3rd plur. olivat renkuttaneet eivät olleet renkuttaneet
passive renkutettiin ei renkutettu passive oli renkutettu ei ollut renkutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. renkuttaisin en renkuttaisi 1st sing. olisin renkuttanut en olisi renkuttanut
2nd sing. renkuttaisit et renkuttaisi 2nd sing. olisit renkuttanut et olisi renkuttanut
3rd sing. renkuttaisi ei renkuttaisi 3rd sing. olisi renkuttanut ei olisi renkuttanut
1st plur. renkuttaisimme emme renkuttaisi 1st plur. olisimme renkuttaneet emme olisi renkuttaneet
2nd plur. renkuttaisitte ette renkuttaisi 2nd plur. olisitte renkuttaneet ette olisi renkuttaneet
3rd plur. renkuttaisivat eivät renkuttaisi 3rd plur. olisivat renkuttaneet eivät olisi renkuttaneet
passive renkutettaisiin ei renkutettaisi passive olisi renkutettu ei olisi renkutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. renkuta älä renkuta 2nd sing. — —
3rd sing. renkuttakoon älköön renkuttako 3rd sing. olkoon renkuttanut älköön olko renkuttanut
1st plur. renkuttakaamme älkäämme renkuttako 1st plur. — —
2nd plur. renkuttakaa älkää renkuttako 2nd plur. — —
3rd plur. renkuttakoot älkööt renkuttako 3rd plur. olkoot renkuttaneet älkööt olko renkuttaneet
passive renkutettakoon älköön renkutettako passive olkoon renkutettu älköön olko renkutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. renkuttanen en renkuttane 1st sing. lienen renkuttanut en liene renkuttanut
2nd sing. renkuttanet et renkuttane 2nd sing. lienet renkuttanut et liene renkuttanut
3rd sing. renkuttanee ei renkuttane 3rd sing. lienee renkuttanut ei liene renkuttanut
1st plur. renkuttanemme emme renkuttane 1st plur. lienemme renkuttaneet emme liene renkuttaneet
2nd plur. renkuttanette ette renkuttane 2nd plur. lienette renkuttaneet ette liene renkuttaneet
3rd plur. renkuttanevat eivät renkuttane 3rd plur. lienevät renkuttaneet eivät liene renkuttaneet
passive renkutettaneen ei renkutettane passive lienee renkutettu ei liene renkutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st renkuttaa present renkuttava renkutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st renkuttaakseni renkuttaaksemme
2nd renkuttaaksesi renkuttaaksenne
3rd renkuttaakseen
renkuttaaksensa
past renkuttanut renkutettu
2nd inessive2 renkuttaessa renkutettaessa agent4 renkuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st renkuttaessani renkuttaessamme
2nd renkuttaessasi renkuttaessanne
3rd renkuttaessaan
renkuttaessansa
negative renkuttamaton
instructive renkuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form renkuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive renkuttamassa —
elative renkuttamasta —
illative renkuttamaan —
adessive renkuttamalla —
abessive renkuttamatta —
instructive renkuttaman renkutettaman
4th3 verbal noun renkuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st renkuttamaisillani renkuttamaisillamme
2nd renkuttamaisillasi renkuttamaisillanne
3rd renkuttamaisillaan
renkuttamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.