riepottaminen

Finnish

Etymology

riepottaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrie̯potːɑminen/, [ˈrie̞̯po̞t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): rie‧pot‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): rie‧pot‧ta‧mi‧nen

Noun

riepottaminen

  1. verbal noun of riepottaa
    1. (violently) dragging, hauling or pulling
    2. mauling, mishandling

Declension

Inflection of riepottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative riepottaminen riepottamiset
genitive riepottamisen riepottamisten
riepottamisien
partitive riepottamista riepottamisia
illative riepottamiseen riepottamisiin
singular plural
nominative riepottaminen riepottamiset
accusative nom. riepottaminen riepottamiset
gen. riepottamisen
genitive riepottamisen riepottamisten
riepottamisien
partitive riepottamista riepottamisia
inessive riepottamisessa riepottamisissa
elative riepottamisesta riepottamisista
illative riepottamiseen riepottamisiin
adessive riepottamisella riepottamisilla
ablative riepottamiselta riepottamisilta
allative riepottamiselle riepottamisille
essive riepottamisena riepottamisina
translative riepottamiseksi riepottamisiksi
abessive riepottamisetta riepottamisitta
instructive — riepottamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of riepottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative riepottamiseni riepottamiseni
accusative nom. riepottamiseni riepottamiseni
gen. riepottamiseni
genitive riepottamiseni riepottamisteni
riepottamisieni
partitive riepottamistani riepottamisiani
inessive riepottamisessani riepottamisissani
elative riepottamisestani riepottamisistani
illative riepottamiseeni riepottamisiini
adessive riepottamisellani riepottamisillani
ablative riepottamiseltani riepottamisiltani
allative riepottamiselleni riepottamisilleni
essive riepottamisenani riepottamisinani
translative riepottamisekseni riepottamisikseni
abessive riepottamisettani riepottamisittani
instructive — —
comitative — riepottamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative riepottamisesi riepottamisesi
accusative nom. riepottamisesi riepottamisesi
gen. riepottamisesi
genitive riepottamisesi riepottamistesi
riepottamisiesi
partitive riepottamistasi riepottamisiasi
inessive riepottamisessasi riepottamisissasi
elative riepottamisestasi riepottamisistasi
illative riepottamiseesi riepottamisiisi
adessive riepottamisellasi riepottamisillasi
ablative riepottamiseltasi riepottamisiltasi
allative riepottamisellesi riepottamisillesi
essive riepottamisenasi riepottamisinasi
translative riepottamiseksesi riepottamisiksesi
abessive riepottamisettasi riepottamisittasi
instructive — —
comitative — riepottamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative riepottamisemme riepottamisemme
accusative nom. riepottamisemme riepottamisemme
gen. riepottamisemme
genitive riepottamisemme riepottamistemme
riepottamisiemme
partitive riepottamistamme riepottamisiamme
inessive riepottamisessamme riepottamisissamme
elative riepottamisestamme riepottamisistamme
illative riepottamiseemme riepottamisiimme
adessive riepottamisellamme riepottamisillamme
ablative riepottamiseltamme riepottamisiltamme
allative riepottamisellemme riepottamisillemme
essive riepottamisenamme riepottamisinamme
translative riepottamiseksemme riepottamisiksemme
abessive riepottamisettamme riepottamisittamme
instructive — —
comitative — riepottamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative riepottamisenne riepottamisenne
accusative nom. riepottamisenne riepottamisenne
gen. riepottamisenne
genitive riepottamisenne riepottamistenne
riepottamisienne
partitive riepottamistanne riepottamisianne
inessive riepottamisessanne riepottamisissanne
elative riepottamisestanne riepottamisistanne
illative riepottamiseenne riepottamisiinne
adessive riepottamisellanne riepottamisillanne
ablative riepottamiseltanne riepottamisiltanne
allative riepottamisellenne riepottamisillenne
essive riepottamisenanne riepottamisinanne
translative riepottamiseksenne riepottamisiksenne
abessive riepottamisettanne riepottamisittanne
instructive — —
comitative — riepottamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative riepottamisensa riepottamisensa
accusative nom. riepottamisensa riepottamisensa
gen. riepottamisensa
genitive riepottamisensa riepottamistensa
riepottamisiensa
partitive riepottamistaan
riepottamistansa 		riepottamisiaan
riepottamisiansa
inessive riepottamisessaan
riepottamisessansa 		riepottamisissaan
riepottamisissansa
elative riepottamisestaan
riepottamisestansa 		riepottamisistaan
riepottamisistansa
illative riepottamiseensa riepottamisiinsa
adessive riepottamisellaan
riepottamisellansa 		riepottamisillaan
riepottamisillansa
ablative riepottamiseltaan
riepottamiseltansa 		riepottamisiltaan
riepottamisiltansa
allative riepottamiselleen
riepottamisellensa 		riepottamisilleen
riepottamisillensa
essive riepottamisenaan
riepottamisenansa 		riepottamisinaan
riepottamisinansa
translative riepottamisekseen
riepottamiseksensa 		riepottamisikseen
riepottamisiksensa
abessive riepottamisettaan
riepottamisettansa 		riepottamisittaan
riepottamisittansa
instructive — —
comitative — riepottamisineen
riepottamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.