rikkomattomuus

Finnish

Etymology

rikkomaton +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrikːomɑtːomuːs/, [ˈrikːo̞ˌmɑ̝t̪ːo̞muːs̠]
  • Rhymes: -ɑtːomuːs
  • Syllabification(key): rik‧ko‧mat‧to‧muus
  • Hyphenation(key): rik‧ko‧mat‧to‧muus

Noun

rikkomattomuus

  1. unbrokenness

Declension

Inflection of rikkomattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative rikkomattomuus rikkomattomuudet
genitive rikkomattomuuden rikkomattomuuksien
partitive rikkomattomuutta rikkomattomuuksia
illative rikkomattomuuteen rikkomattomuuksiin
singular plural
nominative rikkomattomuus rikkomattomuudet
accusative nom. rikkomattomuus rikkomattomuudet
gen. rikkomattomuuden
genitive rikkomattomuuden rikkomattomuuksien
partitive rikkomattomuutta rikkomattomuuksia
inessive rikkomattomuudessa rikkomattomuuksissa
elative rikkomattomuudesta rikkomattomuuksista
illative rikkomattomuuteen rikkomattomuuksiin
adessive rikkomattomuudella rikkomattomuuksilla
ablative rikkomattomuudelta rikkomattomuuksilta
allative rikkomattomuudelle rikkomattomuuksille
essive rikkomattomuutena rikkomattomuuksina
translative rikkomattomuudeksi rikkomattomuuksiksi
abessive rikkomattomuudetta rikkomattomuuksitta
instructive — rikkomattomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rikkomattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rikkomattomuuteni rikkomattomuuteni
accusative nom. rikkomattomuuteni rikkomattomuuteni
gen. rikkomattomuuteni
genitive rikkomattomuuteni rikkomattomuuksieni
partitive rikkomattomuuttani rikkomattomuuksiani
inessive rikkomattomuudessani rikkomattomuuksissani
elative rikkomattomuudestani rikkomattomuuksistani
illative rikkomattomuuteeni rikkomattomuuksiini
adessive rikkomattomuudellani rikkomattomuuksillani
ablative rikkomattomuudeltani rikkomattomuuksiltani
allative rikkomattomuudelleni rikkomattomuuksilleni
essive rikkomattomuutenani rikkomattomuuksinani
translative rikkomattomuudekseni rikkomattomuuksikseni
abessive rikkomattomuudettani rikkomattomuuksittani
instructive — —
comitative — rikkomattomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rikkomattomuutesi rikkomattomuutesi
accusative nom. rikkomattomuutesi rikkomattomuutesi
gen. rikkomattomuutesi
genitive rikkomattomuutesi rikkomattomuuksiesi
partitive rikkomattomuuttasi rikkomattomuuksiasi
inessive rikkomattomuudessasi rikkomattomuuksissasi
elative rikkomattomuudestasi rikkomattomuuksistasi
illative rikkomattomuuteesi rikkomattomuuksiisi
adessive rikkomattomuudellasi rikkomattomuuksillasi
ablative rikkomattomuudeltasi rikkomattomuuksiltasi
allative rikkomattomuudellesi rikkomattomuuksillesi
essive rikkomattomuutenasi rikkomattomuuksinasi
translative rikkomattomuudeksesi rikkomattomuuksiksesi
abessive rikkomattomuudettasi rikkomattomuuksittasi
instructive — —
comitative — rikkomattomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rikkomattomuutemme rikkomattomuutemme
accusative nom. rikkomattomuutemme rikkomattomuutemme
gen. rikkomattomuutemme
genitive rikkomattomuutemme rikkomattomuuksiemme
partitive rikkomattomuuttamme rikkomattomuuksiamme
inessive rikkomattomuudessamme rikkomattomuuksissamme
elative rikkomattomuudestamme rikkomattomuuksistamme
illative rikkomattomuuteemme rikkomattomuuksiimme
adessive rikkomattomuudellamme rikkomattomuuksillamme
ablative rikkomattomuudeltamme rikkomattomuuksiltamme
allative rikkomattomuudellemme rikkomattomuuksillemme
essive rikkomattomuutenamme rikkomattomuuksinamme
translative rikkomattomuudeksemme rikkomattomuuksiksemme
abessive rikkomattomuudettamme rikkomattomuuksittamme
instructive — —
comitative — rikkomattomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rikkomattomuutenne rikkomattomuutenne
accusative nom. rikkomattomuutenne rikkomattomuutenne
gen. rikkomattomuutenne
genitive rikkomattomuutenne rikkomattomuuksienne
partitive rikkomattomuuttanne rikkomattomuuksianne
inessive rikkomattomuudessanne rikkomattomuuksissanne
elative rikkomattomuudestanne rikkomattomuuksistanne
illative rikkomattomuuteenne rikkomattomuuksiinne
adessive rikkomattomuudellanne rikkomattomuuksillanne
ablative rikkomattomuudeltanne rikkomattomuuksiltanne
allative rikkomattomuudellenne rikkomattomuuksillenne
essive rikkomattomuutenanne rikkomattomuuksinanne
translative rikkomattomuudeksenne rikkomattomuuksiksenne
abessive rikkomattomuudettanne rikkomattomuuksittanne
instructive — —
comitative — rikkomattomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rikkomattomuutensa rikkomattomuutensa
accusative nom. rikkomattomuutensa rikkomattomuutensa
gen. rikkomattomuutensa
genitive rikkomattomuutensa rikkomattomuuksiensa
partitive rikkomattomuuttaan
rikkomattomuuttansa 		rikkomattomuuksiaan
rikkomattomuuksiansa
inessive rikkomattomuudessaan
rikkomattomuudessansa 		rikkomattomuuksissaan
rikkomattomuuksissansa
elative rikkomattomuudestaan
rikkomattomuudestansa 		rikkomattomuuksistaan
rikkomattomuuksistansa
illative rikkomattomuuteensa rikkomattomuuksiinsa
adessive rikkomattomuudellaan
rikkomattomuudellansa 		rikkomattomuuksillaan
rikkomattomuuksillansa
ablative rikkomattomuudeltaan
rikkomattomuudeltansa 		rikkomattomuuksiltaan
rikkomattomuuksiltansa
allative rikkomattomuudelleen
rikkomattomuudellensa 		rikkomattomuuksilleen
rikkomattomuuksillensa
essive rikkomattomuutenaan
rikkomattomuutenansa 		rikkomattomuuksinaan
rikkomattomuuksinansa
translative rikkomattomuudekseen
rikkomattomuudeksensa 		rikkomattomuuksikseen
rikkomattomuuksiksensa
abessive rikkomattomuudettaan
rikkomattomuudettansa 		rikkomattomuuksittaan
rikkomattomuuksittansa
instructive — —
comitative — rikkomattomuuksineen
rikkomattomuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.