| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
rikkoutumansa
|
rikkoutumansa
|
| accusative
|
nom.
|
rikkoutumansa
|
rikkoutumansa
|
| gen.
|
rikkoutumansa
|
| genitive
|
rikkoutumansa
|
rikkoutumiensa rikkoutumainsa rare
|
| partitive
|
rikkoutumaansa
|
rikkoutumiaan rikkoutumiansa
|
| inessive
|
rikkoutumassaan rikkoutumassansa
|
rikkoutumissaan rikkoutumissansa
|
| elative
|
rikkoutumastaan rikkoutumastansa
|
rikkoutumistaan rikkoutumistansa
|
| illative
|
rikkoutumaansa
|
rikkoutumiinsa
|
| adessive
|
rikkoutumallaan rikkoutumallansa
|
rikkoutumillaan rikkoutumillansa
|
| ablative
|
rikkoutumaltaan rikkoutumaltansa
|
rikkoutumiltaan rikkoutumiltansa
|
| allative
|
rikkoutumalleen rikkoutumallensa
|
rikkoutumilleen rikkoutumillensa
|
| essive
|
rikkoutumanaan rikkoutumanansa
|
rikkoutuminaan rikkoutuminansa
|
| translative
|
rikkoutumakseen rikkoutumaksensa
|
rikkoutumikseen rikkoutumiksensa
|
| abessive
|
rikkoutumattaan rikkoutumattansa
|
rikkoutumittaan rikkoutumittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
rikkoutumineen rikkoutuminensa
|