rohkaistuminen

Finnish

Etymology

rohkaistua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrohkɑi̯stuminen/, [ˈro̞xkɑ̝i̯s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): roh‧kais‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): roh‧kais‧tu‧mi‧nen

Noun

rohkaistuminen

  1. verbal noun of rohkaistua
    1. being encouraged, getting the courage

Declension

Inflection of rohkaistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rohkaistuminen rohkaistumiset
genitive rohkaistumisen rohkaistumisten
rohkaistumisien
partitive rohkaistumista rohkaistumisia
illative rohkaistumiseen rohkaistumisiin
singular plural
nominative rohkaistuminen rohkaistumiset
accusative nom. rohkaistuminen rohkaistumiset
gen. rohkaistumisen
genitive rohkaistumisen rohkaistumisten
rohkaistumisien
partitive rohkaistumista rohkaistumisia
inessive rohkaistumisessa rohkaistumisissa
elative rohkaistumisesta rohkaistumisista
illative rohkaistumiseen rohkaistumisiin
adessive rohkaistumisella rohkaistumisilla
ablative rohkaistumiselta rohkaistumisilta
allative rohkaistumiselle rohkaistumisille
essive rohkaistumisena rohkaistumisina
translative rohkaistumiseksi rohkaistumisiksi
abessive rohkaistumisetta rohkaistumisitta
instructive — rohkaistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rohkaistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rohkaistumiseni rohkaistumiseni
accusative nom. rohkaistumiseni rohkaistumiseni
gen. rohkaistumiseni
genitive rohkaistumiseni rohkaistumisteni
rohkaistumisieni
partitive rohkaistumistani rohkaistumisiani
inessive rohkaistumisessani rohkaistumisissani
elative rohkaistumisestani rohkaistumisistani
illative rohkaistumiseeni rohkaistumisiini
adessive rohkaistumisellani rohkaistumisillani
ablative rohkaistumiseltani rohkaistumisiltani
allative rohkaistumiselleni rohkaistumisilleni
essive rohkaistumisenani rohkaistumisinani
translative rohkaistumisekseni rohkaistumisikseni
abessive rohkaistumisettani rohkaistumisittani
instructive — —
comitative — rohkaistumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rohkaistumisesi rohkaistumisesi
accusative nom. rohkaistumisesi rohkaistumisesi
gen. rohkaistumisesi
genitive rohkaistumisesi rohkaistumistesi
rohkaistumisiesi
partitive rohkaistumistasi rohkaistumisiasi
inessive rohkaistumisessasi rohkaistumisissasi
elative rohkaistumisestasi rohkaistumisistasi
illative rohkaistumiseesi rohkaistumisiisi
adessive rohkaistumisellasi rohkaistumisillasi
ablative rohkaistumiseltasi rohkaistumisiltasi
allative rohkaistumisellesi rohkaistumisillesi
essive rohkaistumisenasi rohkaistumisinasi
translative rohkaistumiseksesi rohkaistumisiksesi
abessive rohkaistumisettasi rohkaistumisittasi
instructive — —
comitative — rohkaistumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rohkaistumisemme rohkaistumisemme
accusative nom. rohkaistumisemme rohkaistumisemme
gen. rohkaistumisemme
genitive rohkaistumisemme rohkaistumistemme
rohkaistumisiemme
partitive rohkaistumistamme rohkaistumisiamme
inessive rohkaistumisessamme rohkaistumisissamme
elative rohkaistumisestamme rohkaistumisistamme
illative rohkaistumiseemme rohkaistumisiimme
adessive rohkaistumisellamme rohkaistumisillamme
ablative rohkaistumiseltamme rohkaistumisiltamme
allative rohkaistumisellemme rohkaistumisillemme
essive rohkaistumisenamme rohkaistumisinamme
translative rohkaistumiseksemme rohkaistumisiksemme
abessive rohkaistumisettamme rohkaistumisittamme
instructive — —
comitative — rohkaistumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rohkaistumisenne rohkaistumisenne
accusative nom. rohkaistumisenne rohkaistumisenne
gen. rohkaistumisenne
genitive rohkaistumisenne rohkaistumistenne
rohkaistumisienne
partitive rohkaistumistanne rohkaistumisianne
inessive rohkaistumisessanne rohkaistumisissanne
elative rohkaistumisestanne rohkaistumisistanne
illative rohkaistumiseenne rohkaistumisiinne
adessive rohkaistumisellanne rohkaistumisillanne
ablative rohkaistumiseltanne rohkaistumisiltanne
allative rohkaistumisellenne rohkaistumisillenne
essive rohkaistumisenanne rohkaistumisinanne
translative rohkaistumiseksenne rohkaistumisiksenne
abessive rohkaistumisettanne rohkaistumisittanne
instructive — —
comitative — rohkaistumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rohkaistumisensa rohkaistumisensa
accusative nom. rohkaistumisensa rohkaistumisensa
gen. rohkaistumisensa
genitive rohkaistumisensa rohkaistumistensa
rohkaistumisiensa
partitive rohkaistumistaan
rohkaistumistansa 		rohkaistumisiaan
rohkaistumisiansa
inessive rohkaistumisessaan
rohkaistumisessansa 		rohkaistumisissaan
rohkaistumisissansa
elative rohkaistumisestaan
rohkaistumisestansa 		rohkaistumisistaan
rohkaistumisistansa
illative rohkaistumiseensa rohkaistumisiinsa
adessive rohkaistumisellaan
rohkaistumisellansa 		rohkaistumisillaan
rohkaistumisillansa
ablative rohkaistumiseltaan
rohkaistumiseltansa 		rohkaistumisiltaan
rohkaistumisiltansa
allative rohkaistumiselleen
rohkaistumisellensa 		rohkaistumisilleen
rohkaistumisillensa
essive rohkaistumisenaan
rohkaistumisenansa 		rohkaistumisinaan
rohkaistumisinansa
translative rohkaistumisekseen
rohkaistumiseksensa 		rohkaistumisikseen
rohkaistumisiksensa
abessive rohkaistumisettaan
rohkaistumisettansa 		rohkaistumisittaan
rohkaistumisittansa
instructive — —
comitative — rohkaistumisineen
rohkaistumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.