rohkenematon

Finnish

Participle

rohkenematon

  1. negative participle of rohjeta

Declension

Inflection of rohkenematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative rohkenematon rohkenemattomat
genitive rohkenemattoman rohkenemattomien
partitive rohkenematonta rohkenemattomia
illative rohkenemattomaan rohkenemattomiin
singular plural
nominative rohkenematon rohkenemattomat
accusative nom. rohkenematon rohkenemattomat
gen. rohkenemattoman
genitive rohkenemattoman rohkenemattomien
rohkenematonten rare
partitive rohkenematonta rohkenemattomia
inessive rohkenemattomassa rohkenemattomissa
elative rohkenemattomasta rohkenemattomista
illative rohkenemattomaan rohkenemattomiin
adessive rohkenemattomalla rohkenemattomilla
ablative rohkenemattomalta rohkenemattomilta
allative rohkenemattomalle rohkenemattomille
essive rohkenemattomana rohkenemattomina
translative rohkenemattomaksi rohkenemattomiksi
abessive rohkenemattomatta rohkenemattomitta
instructive — rohkenemattomin
comitative — rohkenemattomine
Possessive forms of rohkenematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative rohkenemattomani rohkenemattomani
accusative nom. rohkenemattomani rohkenemattomani
gen. rohkenemattomani
genitive rohkenemattomani rohkenemattomieni
rohkenematonteni rare
partitive rohkenematontani rohkenemattomiani
inessive rohkenemattomassani rohkenemattomissani
elative rohkenemattomastani rohkenemattomistani
illative rohkenemattomaani rohkenemattomiini
adessive rohkenemattomallani rohkenemattomillani
ablative rohkenemattomaltani rohkenemattomiltani
allative rohkenemattomalleni rohkenemattomilleni
essive rohkenemattomanani rohkenemattominani
translative rohkenemattomakseni rohkenemattomikseni
abessive rohkenemattomattani rohkenemattomittani
instructive — —
comitative — rohkenemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rohkenemattomasi rohkenemattomasi
accusative nom. rohkenemattomasi rohkenemattomasi
gen. rohkenemattomasi
genitive rohkenemattomasi rohkenemattomiesi
rohkenematontesi rare
partitive rohkenematontasi rohkenemattomiasi
inessive rohkenemattomassasi rohkenemattomissasi
elative rohkenemattomastasi rohkenemattomistasi
illative rohkenemattomaasi rohkenemattomiisi
adessive rohkenemattomallasi rohkenemattomillasi
ablative rohkenemattomaltasi rohkenemattomiltasi
allative rohkenemattomallesi rohkenemattomillesi
essive rohkenemattomanasi rohkenemattominasi
translative rohkenemattomaksesi rohkenemattomiksesi
abessive rohkenemattomattasi rohkenemattomittasi
instructive — —
comitative — rohkenemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rohkenemattomamme rohkenemattomamme
accusative nom. rohkenemattomamme rohkenemattomamme
gen. rohkenemattomamme
genitive rohkenemattomamme rohkenemattomiemme
rohkenematontemme rare
partitive rohkenematontamme rohkenemattomiamme
inessive rohkenemattomassamme rohkenemattomissamme
elative rohkenemattomastamme rohkenemattomistamme
illative rohkenemattomaamme rohkenemattomiimme
adessive rohkenemattomallamme rohkenemattomillamme
ablative rohkenemattomaltamme rohkenemattomiltamme
allative rohkenemattomallemme rohkenemattomillemme
essive rohkenemattomanamme rohkenemattominamme
translative rohkenemattomaksemme rohkenemattomiksemme
abessive rohkenemattomattamme rohkenemattomittamme
instructive — —
comitative — rohkenemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rohkenemattomanne rohkenemattomanne
accusative nom. rohkenemattomanne rohkenemattomanne
gen. rohkenemattomanne
genitive rohkenemattomanne rohkenemattomienne
rohkenematontenne rare
partitive rohkenematontanne rohkenemattomianne
inessive rohkenemattomassanne rohkenemattomissanne
elative rohkenemattomastanne rohkenemattomistanne
illative rohkenemattomaanne rohkenemattomiinne
adessive rohkenemattomallanne rohkenemattomillanne
ablative rohkenemattomaltanne rohkenemattomiltanne
allative rohkenemattomallenne rohkenemattomillenne
essive rohkenemattomananne rohkenemattominanne
translative rohkenemattomaksenne rohkenemattomiksenne
abessive rohkenemattomattanne rohkenemattomittanne
instructive — —
comitative — rohkenemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative rohkenemattomansa rohkenemattomansa
accusative nom. rohkenemattomansa rohkenemattomansa
gen. rohkenemattomansa
genitive rohkenemattomansa rohkenemattomiensa
rohkenematontensa rare
partitive rohkenematontaan
rohkenematontansa 		rohkenemattomiaan
rohkenemattomiansa
inessive rohkenemattomassaan
rohkenemattomassansa 		rohkenemattomissaan
rohkenemattomissansa
elative rohkenemattomastaan
rohkenemattomastansa 		rohkenemattomistaan
rohkenemattomistansa
illative rohkenemattomaansa rohkenemattomiinsa
adessive rohkenemattomallaan
rohkenemattomallansa 		rohkenemattomillaan
rohkenemattomillansa
ablative rohkenemattomaltaan
rohkenemattomaltansa 		rohkenemattomiltaan
rohkenemattomiltansa
allative rohkenemattomalleen
rohkenemattomallensa 		rohkenemattomilleen
rohkenemattomillensa
essive rohkenemattomanaan
rohkenemattomanansa 		rohkenemattominaan
rohkenemattominansa
translative rohkenemattomakseen
rohkenemattomaksensa 		rohkenemattomikseen
rohkenemattomiksensa
abessive rohkenemattomattaan
rohkenemattomattansa 		rohkenemattomittaan
rohkenemattomittansa
instructive — —
comitative — rohkenemattomineen
rohkenemattominensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.