ropsauttaa

Finnish

Etymology

ropsahtaa +‎ -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈropsɑutːɑːˣ/, [ˈro̞ps̠ɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): rop‧sa‧ut‧taa
  • Hyphenation(key): rop‧sa‧ut‧taa

Verb

ropsauttaa

  1. (transitive, usually atelic) to cause to patter once or briefly
  2. (transitive, figuratively) to hand (a fine)

Conjugation

Inflection of ropsauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ropsautan en ropsauta 1st sing. olen ropsauttanut en ole ropsauttanut
2nd sing. ropsautat et ropsauta 2nd sing. olet ropsauttanut et ole ropsauttanut
3rd sing. ropsauttaa ei ropsauta 3rd sing. on ropsauttanut ei ole ropsauttanut
1st plur. ropsautamme emme ropsauta 1st plur. olemme ropsauttaneet emme ole ropsauttaneet
2nd plur. ropsautatte ette ropsauta 2nd plur. olette ropsauttaneet ette ole ropsauttaneet
3rd plur. ropsauttavat eivät ropsauta 3rd plur. ovat ropsauttaneet eivät ole ropsauttaneet
passive ropsautetaan ei ropsauteta passive on ropsautettu ei ole ropsautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ropsautin en ropsauttanut 1st sing. olin ropsauttanut en ollut ropsauttanut
2nd sing. ropsautit et ropsauttanut 2nd sing. olit ropsauttanut et ollut ropsauttanut
3rd sing. ropsautti ei ropsauttanut 3rd sing. oli ropsauttanut ei ollut ropsauttanut
1st plur. ropsautimme emme ropsauttaneet 1st plur. olimme ropsauttaneet emme olleet ropsauttaneet
2nd plur. ropsautitte ette ropsauttaneet 2nd plur. olitte ropsauttaneet ette olleet ropsauttaneet
3rd plur. ropsauttivat eivät ropsauttaneet 3rd plur. olivat ropsauttaneet eivät olleet ropsauttaneet
passive ropsautettiin ei ropsautettu passive oli ropsautettu ei ollut ropsautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ropsauttaisin en ropsauttaisi 1st sing. olisin ropsauttanut en olisi ropsauttanut
2nd sing. ropsauttaisit et ropsauttaisi 2nd sing. olisit ropsauttanut et olisi ropsauttanut
3rd sing. ropsauttaisi ei ropsauttaisi 3rd sing. olisi ropsauttanut ei olisi ropsauttanut
1st plur. ropsauttaisimme emme ropsauttaisi 1st plur. olisimme ropsauttaneet emme olisi ropsauttaneet
2nd plur. ropsauttaisitte ette ropsauttaisi 2nd plur. olisitte ropsauttaneet ette olisi ropsauttaneet
3rd plur. ropsauttaisivat eivät ropsauttaisi 3rd plur. olisivat ropsauttaneet eivät olisi ropsauttaneet
passive ropsautettaisiin ei ropsautettaisi passive olisi ropsautettu ei olisi ropsautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. ropsauta älä ropsauta 2nd sing. — —
3rd sing. ropsauttakoon älköön ropsauttako 3rd sing. olkoon ropsauttanut älköön olko ropsauttanut
1st plur. ropsauttakaamme älkäämme ropsauttako 1st plur. — —
2nd plur. ropsauttakaa älkää ropsauttako 2nd plur. — —
3rd plur. ropsauttakoot älkööt ropsauttako 3rd plur. olkoot ropsauttaneet älkööt olko ropsauttaneet
passive ropsautettakoon älköön ropsautettako passive olkoon ropsautettu älköön olko ropsautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ropsauttanen en ropsauttane 1st sing. lienen ropsauttanut en liene ropsauttanut
2nd sing. ropsauttanet et ropsauttane 2nd sing. lienet ropsauttanut et liene ropsauttanut
3rd sing. ropsauttanee ei ropsauttane 3rd sing. lienee ropsauttanut ei liene ropsauttanut
1st plur. ropsauttanemme emme ropsauttane 1st plur. lienemme ropsauttaneet emme liene ropsauttaneet
2nd plur. ropsauttanette ette ropsauttane 2nd plur. lienette ropsauttaneet ette liene ropsauttaneet
3rd plur. ropsauttanevat eivät ropsauttane 3rd plur. lienevät ropsauttaneet eivät liene ropsauttaneet
passive ropsautettaneen ei ropsautettane passive lienee ropsautettu ei liene ropsautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ropsauttaa present ropsauttava ropsautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ropsauttaakseni ropsauttaaksemme
2nd ropsauttaaksesi ropsauttaaksenne
3rd ropsauttaakseen
ropsauttaaksensa
past ropsauttanut ropsautettu
2nd inessive2 ropsauttaessa ropsautettaessa agent4 ropsauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ropsauttaessani ropsauttaessamme
2nd ropsauttaessasi ropsauttaessanne
3rd ropsauttaessaan
ropsauttaessansa
negative ropsauttamaton
instructive ropsauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form ropsauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive ropsauttamassa —
elative ropsauttamasta —
illative ropsauttamaan —
adessive ropsauttamalla —
abessive ropsauttamatta —
instructive ropsauttaman ropsautettaman
4th3 verbal noun ropsauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ropsauttamaisillani ropsauttamaisillamme
2nd ropsauttamaisillasi ropsauttamaisillanne
3rd ropsauttamaisillaan
ropsauttamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.