rummuttaminen

Finnish

Etymology

rummuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrumːutːɑminen/, [ˈrumːut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): rum‧mut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): rum‧mut‧ta‧mi‧nen

Noun

rummuttaminen

  1. verbal noun of rummuttaa
    1. drumming

Declension

Inflection of rummuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rummuttaminen rummuttamiset
genitive rummuttamisen rummuttamisten
rummuttamisien
partitive rummuttamista rummuttamisia
illative rummuttamiseen rummuttamisiin
singular plural
nominative rummuttaminen rummuttamiset
accusative nom. rummuttaminen rummuttamiset
gen. rummuttamisen
genitive rummuttamisen rummuttamisten
rummuttamisien
partitive rummuttamista rummuttamisia
inessive rummuttamisessa rummuttamisissa
elative rummuttamisesta rummuttamisista
illative rummuttamiseen rummuttamisiin
adessive rummuttamisella rummuttamisilla
ablative rummuttamiselta rummuttamisilta
allative rummuttamiselle rummuttamisille
essive rummuttamisena rummuttamisina
translative rummuttamiseksi rummuttamisiksi
abessive rummuttamisetta rummuttamisitta
instructive — rummuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rummuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rummuttamiseni rummuttamiseni
accusative nom. rummuttamiseni rummuttamiseni
gen. rummuttamiseni
genitive rummuttamiseni rummuttamisteni
rummuttamisieni
partitive rummuttamistani rummuttamisiani
inessive rummuttamisessani rummuttamisissani
elative rummuttamisestani rummuttamisistani
illative rummuttamiseeni rummuttamisiini
adessive rummuttamisellani rummuttamisillani
ablative rummuttamiseltani rummuttamisiltani
allative rummuttamiselleni rummuttamisilleni
essive rummuttamisenani rummuttamisinani
translative rummuttamisekseni rummuttamisikseni
abessive rummuttamisettani rummuttamisittani
instructive — —
comitative — rummuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rummuttamisesi rummuttamisesi
accusative nom. rummuttamisesi rummuttamisesi
gen. rummuttamisesi
genitive rummuttamisesi rummuttamistesi
rummuttamisiesi
partitive rummuttamistasi rummuttamisiasi
inessive rummuttamisessasi rummuttamisissasi
elative rummuttamisestasi rummuttamisistasi
illative rummuttamiseesi rummuttamisiisi
adessive rummuttamisellasi rummuttamisillasi
ablative rummuttamiseltasi rummuttamisiltasi
allative rummuttamisellesi rummuttamisillesi
essive rummuttamisenasi rummuttamisinasi
translative rummuttamiseksesi rummuttamisiksesi
abessive rummuttamisettasi rummuttamisittasi
instructive — —
comitative — rummuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rummuttamisemme rummuttamisemme
accusative nom. rummuttamisemme rummuttamisemme
gen. rummuttamisemme
genitive rummuttamisemme rummuttamistemme
rummuttamisiemme
partitive rummuttamistamme rummuttamisiamme
inessive rummuttamisessamme rummuttamisissamme
elative rummuttamisestamme rummuttamisistamme
illative rummuttamiseemme rummuttamisiimme
adessive rummuttamisellamme rummuttamisillamme
ablative rummuttamiseltamme rummuttamisiltamme
allative rummuttamisellemme rummuttamisillemme
essive rummuttamisenamme rummuttamisinamme
translative rummuttamiseksemme rummuttamisiksemme
abessive rummuttamisettamme rummuttamisittamme
instructive — —
comitative — rummuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rummuttamisenne rummuttamisenne
accusative nom. rummuttamisenne rummuttamisenne
gen. rummuttamisenne
genitive rummuttamisenne rummuttamistenne
rummuttamisienne
partitive rummuttamistanne rummuttamisianne
inessive rummuttamisessanne rummuttamisissanne
elative rummuttamisestanne rummuttamisistanne
illative rummuttamiseenne rummuttamisiinne
adessive rummuttamisellanne rummuttamisillanne
ablative rummuttamiseltanne rummuttamisiltanne
allative rummuttamisellenne rummuttamisillenne
essive rummuttamisenanne rummuttamisinanne
translative rummuttamiseksenne rummuttamisiksenne
abessive rummuttamisettanne rummuttamisittanne
instructive — —
comitative — rummuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rummuttamisensa rummuttamisensa
accusative nom. rummuttamisensa rummuttamisensa
gen. rummuttamisensa
genitive rummuttamisensa rummuttamistensa
rummuttamisiensa
partitive rummuttamistaan
rummuttamistansa 		rummuttamisiaan
rummuttamisiansa
inessive rummuttamisessaan
rummuttamisessansa 		rummuttamisissaan
rummuttamisissansa
elative rummuttamisestaan
rummuttamisestansa 		rummuttamisistaan
rummuttamisistansa
illative rummuttamiseensa rummuttamisiinsa
adessive rummuttamisellaan
rummuttamisellansa 		rummuttamisillaan
rummuttamisillansa
ablative rummuttamiseltaan
rummuttamiseltansa 		rummuttamisiltaan
rummuttamisiltansa
allative rummuttamiselleen
rummuttamisellensa 		rummuttamisilleen
rummuttamisillensa
essive rummuttamisenaan
rummuttamisenansa 		rummuttamisinaan
rummuttamisinansa
translative rummuttamisekseen
rummuttamiseksensa 		rummuttamisikseen
rummuttamisiksensa
abessive rummuttamisettaan
rummuttamisettansa 		rummuttamisittaan
rummuttamisittansa
instructive — —
comitative — rummuttamisineen
rummuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.