rytmittäminen

Finnish

Etymology

rytmittää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrytmitːæminen/, [ˈryt̪mit̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): ryt‧mit‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ryt‧mit‧tä‧mi‧nen

Noun

rytmittäminen

  1. verbal noun of rytmittää
    1. pacing, making rhythmical

Declension

Inflection of rytmittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rytmittäminen rytmittämiset
genitive rytmittämisen rytmittämisten
rytmittämisien
partitive rytmittämistä rytmittämisiä
illative rytmittämiseen rytmittämisiin
singular plural
nominative rytmittäminen rytmittämiset
accusative nom. rytmittäminen rytmittämiset
gen. rytmittämisen
genitive rytmittämisen rytmittämisten
rytmittämisien
partitive rytmittämistä rytmittämisiä
inessive rytmittämisessä rytmittämisissä
elative rytmittämisestä rytmittämisistä
illative rytmittämiseen rytmittämisiin
adessive rytmittämisellä rytmittämisillä
ablative rytmittämiseltä rytmittämisiltä
allative rytmittämiselle rytmittämisille
essive rytmittämisenä rytmittämisinä
translative rytmittämiseksi rytmittämisiksi
abessive rytmittämisettä rytmittämisittä
instructive — rytmittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rytmittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rytmittämiseni rytmittämiseni
accusative nom. rytmittämiseni rytmittämiseni
gen. rytmittämiseni
genitive rytmittämiseni rytmittämisteni
rytmittämisieni
partitive rytmittämistäni rytmittämisiäni
inessive rytmittämisessäni rytmittämisissäni
elative rytmittämisestäni rytmittämisistäni
illative rytmittämiseeni rytmittämisiini
adessive rytmittämiselläni rytmittämisilläni
ablative rytmittämiseltäni rytmittämisiltäni
allative rytmittämiselleni rytmittämisilleni
essive rytmittämisenäni rytmittämisinäni
translative rytmittämisekseni rytmittämisikseni
abessive rytmittämisettäni rytmittämisittäni
instructive — —
comitative — rytmittämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rytmittämisesi rytmittämisesi
accusative nom. rytmittämisesi rytmittämisesi
gen. rytmittämisesi
genitive rytmittämisesi rytmittämistesi
rytmittämisiesi
partitive rytmittämistäsi rytmittämisiäsi
inessive rytmittämisessäsi rytmittämisissäsi
elative rytmittämisestäsi rytmittämisistäsi
illative rytmittämiseesi rytmittämisiisi
adessive rytmittämiselläsi rytmittämisilläsi
ablative rytmittämiseltäsi rytmittämisiltäsi
allative rytmittämisellesi rytmittämisillesi
essive rytmittämisenäsi rytmittämisinäsi
translative rytmittämiseksesi rytmittämisiksesi
abessive rytmittämisettäsi rytmittämisittäsi
instructive — —
comitative — rytmittämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rytmittämisemme rytmittämisemme
accusative nom. rytmittämisemme rytmittämisemme
gen. rytmittämisemme
genitive rytmittämisemme rytmittämistemme
rytmittämisiemme
partitive rytmittämistämme rytmittämisiämme
inessive rytmittämisessämme rytmittämisissämme
elative rytmittämisestämme rytmittämisistämme
illative rytmittämiseemme rytmittämisiimme
adessive rytmittämisellämme rytmittämisillämme
ablative rytmittämiseltämme rytmittämisiltämme
allative rytmittämisellemme rytmittämisillemme
essive rytmittämisenämme rytmittämisinämme
translative rytmittämiseksemme rytmittämisiksemme
abessive rytmittämisettämme rytmittämisittämme
instructive — —
comitative — rytmittämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rytmittämisenne rytmittämisenne
accusative nom. rytmittämisenne rytmittämisenne
gen. rytmittämisenne
genitive rytmittämisenne rytmittämistenne
rytmittämisienne
partitive rytmittämistänne rytmittämisiänne
inessive rytmittämisessänne rytmittämisissänne
elative rytmittämisestänne rytmittämisistänne
illative rytmittämiseenne rytmittämisiinne
adessive rytmittämisellänne rytmittämisillänne
ablative rytmittämiseltänne rytmittämisiltänne
allative rytmittämisellenne rytmittämisillenne
essive rytmittämisenänne rytmittämisinänne
translative rytmittämiseksenne rytmittämisiksenne
abessive rytmittämisettänne rytmittämisittänne
instructive — —
comitative — rytmittämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rytmittämisensä rytmittämisensä
accusative nom. rytmittämisensä rytmittämisensä
gen. rytmittämisensä
genitive rytmittämisensä rytmittämistensä
rytmittämisiensä
partitive rytmittämistään
rytmittämistänsä 		rytmittämisiään
rytmittämisiänsä
inessive rytmittämisessään
rytmittämisessänsä 		rytmittämisissään
rytmittämisissänsä
elative rytmittämisestään
rytmittämisestänsä 		rytmittämisistään
rytmittämisistänsä
illative rytmittämiseensä rytmittämisiinsä
adessive rytmittämisellään
rytmittämisellänsä 		rytmittämisillään
rytmittämisillänsä
ablative rytmittämiseltään
rytmittämiseltänsä 		rytmittämisiltään
rytmittämisiltänsä
allative rytmittämiselleen
rytmittämisellensä 		rytmittämisilleen
rytmittämisillensä
essive rytmittämisenään
rytmittämisenänsä 		rytmittämisinään
rytmittämisinänsä
translative rytmittämisekseen
rytmittämiseksensä 		rytmittämisikseen
rytmittämisiksensä
abessive rytmittämisettään
rytmittämisettänsä 		rytmittämisittään
rytmittämisittänsä
instructive — —
comitative — rytmittämisineen
rytmittämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.