säännöllisin

Finnish

Adjective

säännöllisin

  1. superlative degree of säännöllinen

Declension

Inflection of säännöllisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative säännöllisin säännöllisimmät
genitive säännöllisimmän säännöllisimpien
säännöllisinten
partitive säännöllisintä säännöllisimpiä
illative säännöllisimpään säännöllisimpiin
singular plural
nominative säännöllisin säännöllisimmät
accusative nom. säännöllisin säännöllisimmät
gen. säännöllisimmän
genitive säännöllisimmän säännöllisimpien
säännöllisinten
säännöllisimpäin rare
partitive säännöllisintä säännöllisimpiä
inessive säännöllisimmässä säännöllisimmissä
elative säännöllisimmästä säännöllisimmistä
illative säännöllisimpään säännöllisimpiin
adessive säännöllisimmällä säännöllisimmillä
ablative säännöllisimmältä säännöllisimmiltä
allative säännöllisimmälle säännöllisimmille
essive säännöllisimpänä säännöllisimpinä
translative säännöllisimmäksi säännöllisimmiksi
abessive säännöllisimmättä säännöllisimmittä
instructive — säännöllisimmin
comitative — säännöllisimpine
Possessive forms of säännöllisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative säännöllisimpäni säännöllisimpäni
accusative nom. säännöllisimpäni säännöllisimpäni
gen. säännöllisimpäni
genitive säännöllisimpäni säännöllisimpieni
säännöllisinteni
säännöllisimpäini rare
partitive säännöllisintäni säännöllisimpiäni
inessive säännöllisimmässäni säännöllisimmissäni
elative säännöllisimmästäni säännöllisimmistäni
illative säännöllisimpääni säännöllisimpiini
adessive säännöllisimmälläni säännöllisimmilläni
ablative säännöllisimmältäni säännöllisimmiltäni
allative säännöllisimmälleni säännöllisimmilleni
essive säännöllisimpänäni säännöllisimpinäni
translative säännöllisimmäkseni säännöllisimmikseni
abessive säännöllisimmättäni säännöllisimmittäni
instructive — —
comitative — säännöllisimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative säännöllisimpäsi säännöllisimpäsi
accusative nom. säännöllisimpäsi säännöllisimpäsi
gen. säännöllisimpäsi
genitive säännöllisimpäsi säännöllisimpiesi
säännöllisintesi
säännöllisimpäisi rare
partitive säännöllisintäsi säännöllisimpiäsi
inessive säännöllisimmässäsi säännöllisimmissäsi
elative säännöllisimmästäsi säännöllisimmistäsi
illative säännöllisimpääsi säännöllisimpiisi
adessive säännöllisimmälläsi säännöllisimmilläsi
ablative säännöllisimmältäsi säännöllisimmiltäsi
allative säännöllisimmällesi säännöllisimmillesi
essive säännöllisimpänäsi säännöllisimpinäsi
translative säännöllisimmäksesi säännöllisimmiksesi
abessive säännöllisimmättäsi säännöllisimmittäsi
instructive — —
comitative — säännöllisimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative säännöllisimpämme säännöllisimpämme
accusative nom. säännöllisimpämme säännöllisimpämme
gen. säännöllisimpämme
genitive säännöllisimpämme säännöllisimpiemme
säännöllisintemme
säännöllisimpäimme rare
partitive säännöllisintämme säännöllisimpiämme
inessive säännöllisimmässämme säännöllisimmissämme
elative säännöllisimmästämme säännöllisimmistämme
illative säännöllisimpäämme säännöllisimpiimme
adessive säännöllisimmällämme säännöllisimmillämme
ablative säännöllisimmältämme säännöllisimmiltämme
allative säännöllisimmällemme säännöllisimmillemme
essive säännöllisimpänämme säännöllisimpinämme
translative säännöllisimmäksemme säännöllisimmiksemme
abessive säännöllisimmättämme säännöllisimmittämme
instructive — —
comitative — säännöllisimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative säännöllisimpänne säännöllisimpänne
accusative nom. säännöllisimpänne säännöllisimpänne
gen. säännöllisimpänne
genitive säännöllisimpänne säännöllisimpienne
säännöllisintenne
säännöllisimpäinne rare
partitive säännöllisintänne säännöllisimpiänne
inessive säännöllisimmässänne säännöllisimmissänne
elative säännöllisimmästänne säännöllisimmistänne
illative säännöllisimpäänne säännöllisimpiinne
adessive säännöllisimmällänne säännöllisimmillänne
ablative säännöllisimmältänne säännöllisimmiltänne
allative säännöllisimmällenne säännöllisimmillenne
essive säännöllisimpänänne säännöllisimpinänne
translative säännöllisimmäksenne säännöllisimmiksenne
abessive säännöllisimmättänne säännöllisimmittänne
instructive — —
comitative — säännöllisimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative säännöllisimpänsä säännöllisimpänsä
accusative nom. säännöllisimpänsä säännöllisimpänsä
gen. säännöllisimpänsä
genitive säännöllisimpänsä säännöllisimpiensä
säännöllisintensä
säännöllisimpäinsä rare
partitive säännöllisintään
säännöllisintänsä 		säännöllisimpiään
säännöllisimpiänsä
inessive säännöllisimmässään
säännöllisimmässänsä 		säännöllisimmissään
säännöllisimmissänsä
elative säännöllisimmästään
säännöllisimmästänsä 		säännöllisimmistään
säännöllisimmistänsä
illative säännöllisimpäänsä säännöllisimpiinsä
adessive säännöllisimmällään
säännöllisimmällänsä 		säännöllisimmillään
säännöllisimmillänsä
ablative säännöllisimmältään
säännöllisimmältänsä 		säännöllisimmiltään
säännöllisimmiltänsä
allative säännöllisimmälleen
säännöllisimmällensä 		säännöllisimmilleen
säännöllisimmillensä
essive säännöllisimpänään
säännöllisimpänänsä 		säännöllisimpinään
säännöllisimpinänsä
translative säännöllisimmäkseen
säännöllisimmäksensä 		säännöllisimmikseen
säännöllisimmiksensä
abessive säännöllisimmättään
säännöllisimmättänsä 		säännöllisimmittään
säännöllisimmittänsä
instructive — —
comitative — säännöllisimpineen
säännöllisimpinensä

Adjective

säännöllisin

  1. instructive plural of säännöllinen
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.