sökö

See also: soko, ŝoko, sōko, sōkō, and šoko

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsøkø/, [ˈs̠ø̞k̟ø̞]
  • Rhymes: -økø
  • Syllabification(key): sö‧kö
  • Hyphenation(key): sö‧kö

Etymology 1

Probably an alteration of earlier slang sönderi, from Swedish sönder.[1] Alternatively possibly from Swedish söcken.

Adjective

sökö (comparative sökömpi, superlative sököin) (colloquial)

  1. broken
    Voi perse, mun telkkari on sökönä!
    Aw balls, my TV's broken!
Declension
Inflection of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative sökö sököt
genitive sökön sököjen
partitive sököä sököjä
illative sököön sököihin
singular plural
nominative sökö sököt
accusative nom. sökö sököt
gen. sökön
genitive sökön sököjen
partitive sököä sököjä
inessive sökössä sököissä
elative sököstä sököistä
illative sököön sököihin
adessive sököllä sököillä
ablative sököltä sököiltä
allative sökölle sököille
essive sökönä sököinä
translative sököksi sököiksi
abessive sököttä sököittä
instructive — sököin
comitative — sököine
Possessive forms of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative sököni sököni
accusative nom. sököni sököni
gen. sököni
genitive sököni sököjeni
partitive sököäni sököjäni
inessive sökössäni sököissäni
elative sököstäni sököistäni
illative sökööni sököihini
adessive sökölläni sököilläni
ablative sököltäni sököiltäni
allative sökölleni sököilleni
essive sökönäni sököinäni
translative sökökseni sököikseni
abessive sököttäni sököittäni
instructive — —
comitative — sököineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sökösi sökösi
accusative nom. sökösi sökösi
gen. sökösi
genitive sökösi sököjesi
partitive sököäsi sököjäsi
inessive sökössäsi sököissäsi
elative sököstäsi sököistäsi
illative sököösi sököihisi
adessive sökölläsi sököilläsi
ablative sököltäsi sököiltäsi
allative sököllesi sököillesi
essive sökönäsi sököinäsi
translative sököksesi sököiksesi
abessive sököttäsi sököittäsi
instructive — —
comitative — sököinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sökömme sökömme
accusative nom. sökömme sökömme
gen. sökömme
genitive sökömme sököjemme
partitive sököämme sököjämme
inessive sökössämme sököissämme
elative sököstämme sököistämme
illative sököömme sököihimme
adessive sököllämme sököillämme
ablative sököltämme sököiltämme
allative sököllemme sököillemme
essive sökönämme sököinämme
translative sököksemme sököiksemme
abessive sököttämme sököittämme
instructive — —
comitative — sököinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sökönne sökönne
accusative nom. sökönne sökönne
gen. sökönne
genitive sökönne sököjenne
partitive sököänne sököjänne
inessive sökössänne sököissänne
elative sököstänne sököistänne
illative sököönne sököihinne
adessive sököllänne sököillänne
ablative sököltänne sököiltänne
allative sököllenne sököillenne
essive sökönänne sököinänne
translative sököksenne sököiksenne
abessive sököttänne sököittänne
instructive — —
comitative — sököinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sökönsä sökönsä
accusative nom. sökönsä sökönsä
gen. sökönsä
genitive sökönsä sököjensä
partitive sököään
sököänsä 		sököjään
sököjänsä
inessive sökössään
sökössänsä 		sököissään
sököissänsä
elative sököstään
sököstänsä 		sököistään
sököistänsä
illative sököönsä sököihinsä
adessive sököllään
sököllänsä 		sököillään
sököillänsä
ablative sököltään
sököltänsä 		sököiltään
sököiltänsä
allative sökölleen
sököllensä 		sököilleen
sököillensä
essive sökönään
sökönänsä 		sököinään
sököinänsä
translative sökökseen
sököksensä 		sököikseen
sököiksensä
abessive sököttään
sököttänsä 		sököittään
sököittänsä
instructive — —
comitative — sököineen
sököinensä

Etymology 2

Named after the phrase uttered by a player who passes raising the bet; possibly from English check or from French sousem. In any case probably also inspired by sökö (etymology 1).

Noun

sökö

  1. (poker) sousem, Canadian stud, Scandinavian stud (variant of stud poker)
    Hypernym: avopokeri
Declension
Inflection of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative sökö sököt
genitive sökön sököjen
partitive sököä sököjä
illative sököön sököihin
singular plural
nominative sökö sököt
accusative nom. sökö sököt
gen. sökön
genitive sökön sököjen
partitive sököä sököjä
inessive sökössä sököissä
elative sököstä sököistä
illative sököön sököihin
adessive sököllä sököillä
ablative sököltä sököiltä
allative sökölle sököille
essive sökönä sököinä
translative sököksi sököiksi
abessive sököttä sököittä
instructive — sököin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sökö (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sököni sököni
accusative nom. sököni sököni
gen. sököni
genitive sököni sököjeni
partitive sököäni sököjäni
inessive sökössäni sököissäni
elative sököstäni sököistäni
illative sökööni sököihini
adessive sökölläni sököilläni
ablative sököltäni sököiltäni
allative sökölleni sököilleni
essive sökönäni sököinäni
translative sökökseni sököikseni
abessive sököttäni sököittäni
instructive — —
comitative — sököineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sökösi sökösi
accusative nom. sökösi sökösi
gen. sökösi
genitive sökösi sököjesi
partitive sököäsi sököjäsi
inessive sökössäsi sököissäsi
elative sököstäsi sököistäsi
illative sököösi sököihisi
adessive sökölläsi sököilläsi
ablative sököltäsi sököiltäsi
allative sököllesi sököillesi
essive sökönäsi sököinäsi
translative sököksesi sököiksesi
abessive sököttäsi sököittäsi
instructive — —
comitative — sököinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sökömme sökömme
accusative nom. sökömme sökömme
gen. sökömme
genitive sökömme sököjemme
partitive sököämme sököjämme
inessive sökössämme sököissämme
elative sököstämme sököistämme
illative sököömme sököihimme
adessive sököllämme sököillämme
ablative sököltämme sököiltämme
allative sököllemme sököillemme
essive sökönämme sököinämme
translative sököksemme sököiksemme
abessive sököttämme sököittämme
instructive — —
comitative — sököinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sökönne sökönne
accusative nom. sökönne sökönne
gen. sökönne
genitive sökönne sököjenne
partitive sököänne sököjänne
inessive sökössänne sököissänne
elative sököstänne sököistänne
illative sököönne sököihinne
adessive sököllänne sököillänne
ablative sököltänne sököiltänne
allative sököllenne sököillenne
essive sökönänne sököinänne
translative sököksenne sököiksenne
abessive sököttänne sököittänne
instructive — —
comitative — sököinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sökönsä sökönsä
accusative nom. sökönsä sökönsä
gen. sökönsä
genitive sökönsä sököjensä
partitive sököään
sököänsä 		sököjään
sököjänsä
inessive sökössään
sökössänsä 		sököissään
sököissänsä
elative sököstään
sököstänsä 		sököistään
sököistänsä
illative sököönsä sököihinsä
adessive sököllään
sököllänsä 		sököillään
sököillänsä
ablative sököltään
sököltänsä 		sököiltään
sököiltänsä
allative sökölleen
sököllensä 		sököilleen
sököillensä
essive sökönään
sökönänsä 		sököinään
sököinänsä
translative sökökseen
sököksensä 		sököikseen
sököiksensä
abessive sököttään
sököttänsä 		sököittään
sököittänsä
instructive — —
comitative — sököineen
sököinensä
Derived terms

References

  1. ^ Forsberg, Ulla-Maija (2021) Stadin slangin etymologinen sanakirja [Etymological Dictionary of Helsinki Slang]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSES 2021"), Helsinki: Gaudeamus, →ISBN

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.