sönköttäminen

Finnish

Etymology

sönköttää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsøŋkøtːæminen/, [ˈs̠ø̞ŋk̟ø̞t̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): sön‧köt‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): sön‧köt‧tä‧mi‧nen

Noun

sönköttäminen

  1. verbal noun of sönköttää
    1. spluttering
    2. driveling

Declension

Inflection of sönköttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sönköttäminen sönköttämiset
genitive sönköttämisen sönköttämisten
sönköttämisien
partitive sönköttämistä sönköttämisiä
illative sönköttämiseen sönköttämisiin
singular plural
nominative sönköttäminen sönköttämiset
accusative nom. sönköttäminen sönköttämiset
gen. sönköttämisen
genitive sönköttämisen sönköttämisten
sönköttämisien
partitive sönköttämistä sönköttämisiä
inessive sönköttämisessä sönköttämisissä
elative sönköttämisestä sönköttämisistä
illative sönköttämiseen sönköttämisiin
adessive sönköttämisellä sönköttämisillä
ablative sönköttämiseltä sönköttämisiltä
allative sönköttämiselle sönköttämisille
essive sönköttämisenä sönköttämisinä
translative sönköttämiseksi sönköttämisiksi
abessive sönköttämisettä sönköttämisittä
instructive — sönköttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sönköttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sönköttämiseni sönköttämiseni
accusative nom. sönköttämiseni sönköttämiseni
gen. sönköttämiseni
genitive sönköttämiseni sönköttämisteni
sönköttämisieni
partitive sönköttämistäni sönköttämisiäni
inessive sönköttämisessäni sönköttämisissäni
elative sönköttämisestäni sönköttämisistäni
illative sönköttämiseeni sönköttämisiini
adessive sönköttämiselläni sönköttämisilläni
ablative sönköttämiseltäni sönköttämisiltäni
allative sönköttämiselleni sönköttämisilleni
essive sönköttämisenäni sönköttämisinäni
translative sönköttämisekseni sönköttämisikseni
abessive sönköttämisettäni sönköttämisittäni
instructive — —
comitative — sönköttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sönköttämisesi sönköttämisesi
accusative nom. sönköttämisesi sönköttämisesi
gen. sönköttämisesi
genitive sönköttämisesi sönköttämistesi
sönköttämisiesi
partitive sönköttämistäsi sönköttämisiäsi
inessive sönköttämisessäsi sönköttämisissäsi
elative sönköttämisestäsi sönköttämisistäsi
illative sönköttämiseesi sönköttämisiisi
adessive sönköttämiselläsi sönköttämisilläsi
ablative sönköttämiseltäsi sönköttämisiltäsi
allative sönköttämisellesi sönköttämisillesi
essive sönköttämisenäsi sönköttämisinäsi
translative sönköttämiseksesi sönköttämisiksesi
abessive sönköttämisettäsi sönköttämisittäsi
instructive — —
comitative — sönköttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sönköttämisemme sönköttämisemme
accusative nom. sönköttämisemme sönköttämisemme
gen. sönköttämisemme
genitive sönköttämisemme sönköttämistemme
sönköttämisiemme
partitive sönköttämistämme sönköttämisiämme
inessive sönköttämisessämme sönköttämisissämme
elative sönköttämisestämme sönköttämisistämme
illative sönköttämiseemme sönköttämisiimme
adessive sönköttämisellämme sönköttämisillämme
ablative sönköttämiseltämme sönköttämisiltämme
allative sönköttämisellemme sönköttämisillemme
essive sönköttämisenämme sönköttämisinämme
translative sönköttämiseksemme sönköttämisiksemme
abessive sönköttämisettämme sönköttämisittämme
instructive — —
comitative — sönköttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sönköttämisenne sönköttämisenne
accusative nom. sönköttämisenne sönköttämisenne
gen. sönköttämisenne
genitive sönköttämisenne sönköttämistenne
sönköttämisienne
partitive sönköttämistänne sönköttämisiänne
inessive sönköttämisessänne sönköttämisissänne
elative sönköttämisestänne sönköttämisistänne
illative sönköttämiseenne sönköttämisiinne
adessive sönköttämisellänne sönköttämisillänne
ablative sönköttämiseltänne sönköttämisiltänne
allative sönköttämisellenne sönköttämisillenne
essive sönköttämisenänne sönköttämisinänne
translative sönköttämiseksenne sönköttämisiksenne
abessive sönköttämisettänne sönköttämisittänne
instructive — —
comitative — sönköttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sönköttämisensä sönköttämisensä
accusative nom. sönköttämisensä sönköttämisensä
gen. sönköttämisensä
genitive sönköttämisensä sönköttämistensä
sönköttämisiensä
partitive sönköttämistään
sönköttämistänsä 		sönköttämisiään
sönköttämisiänsä
inessive sönköttämisessään
sönköttämisessänsä 		sönköttämisissään
sönköttämisissänsä
elative sönköttämisestään
sönköttämisestänsä 		sönköttämisistään
sönköttämisistänsä
illative sönköttämiseensä sönköttämisiinsä
adessive sönköttämisellään
sönköttämisellänsä 		sönköttämisillään
sönköttämisillänsä
ablative sönköttämiseltään
sönköttämiseltänsä 		sönköttämisiltään
sönköttämisiltänsä
allative sönköttämiselleen
sönköttämisellensä 		sönköttämisilleen
sönköttämisillensä
essive sönköttämisenään
sönköttämisenänsä 		sönköttämisinään
sönköttämisinänsä
translative sönköttämisekseen
sönköttämiseksensä 		sönköttämisikseen
sönköttämisiksensä
abessive sönköttämisettään
sönköttämisettänsä 		sönköttämisittään
sönköttämisittänsä
instructive — —
comitative — sönköttämisineen
sönköttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.