samanhetkinen

Finnish

Etymology

saman +‎ hetki +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsɑmɑnˌhetkinen/, [ˈs̠ɑ̝mɑ̝nˌhe̞t̪k̟ine̞n]
  • Rhymes: -etkinen
  • Syllabification(key): sa‧man‧het‧ki‧nen
  • Hyphenation(key): saman‧hetki‧nen

Adjective

samanhetkinen

  1. simultaneous, co-occurrent

Declension

Inflection of samanhetkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative samanhetkinen samanhetkiset
genitive samanhetkisen samanhetkisten
samanhetkisien
partitive samanhetkistä samanhetkisiä
illative samanhetkiseen samanhetkisiin
singular plural
nominative samanhetkinen samanhetkiset
accusative nom. samanhetkinen samanhetkiset
gen. samanhetkisen
genitive samanhetkisen samanhetkisten
samanhetkisien
partitive samanhetkistä samanhetkisiä
inessive samanhetkisessä samanhetkisissä
elative samanhetkisestä samanhetkisistä
illative samanhetkiseen samanhetkisiin
adessive samanhetkisellä samanhetkisillä
ablative samanhetkiseltä samanhetkisiltä
allative samanhetkiselle samanhetkisille
essive samanhetkisenä samanhetkisinä
translative samanhetkiseksi samanhetkisiksi
abessive samanhetkisettä samanhetkisittä
instructive — samanhetkisin
comitative — samanhetkisine
Possessive forms of samanhetkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative samanhetkiseni samanhetkiseni
accusative nom. samanhetkiseni samanhetkiseni
gen. samanhetkiseni
genitive samanhetkiseni samanhetkisteni
samanhetkisieni
partitive samanhetkistäni samanhetkisiäni
inessive samanhetkisessäni samanhetkisissäni
elative samanhetkisestäni samanhetkisistäni
illative samanhetkiseeni samanhetkisiini
adessive samanhetkiselläni samanhetkisilläni
ablative samanhetkiseltäni samanhetkisiltäni
allative samanhetkiselleni samanhetkisilleni
essive samanhetkisenäni samanhetkisinäni
translative samanhetkisekseni samanhetkisikseni
abessive samanhetkisettäni samanhetkisittäni
instructive — —
comitative — samanhetkisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative samanhetkisesi samanhetkisesi
accusative nom. samanhetkisesi samanhetkisesi
gen. samanhetkisesi
genitive samanhetkisesi samanhetkistesi
samanhetkisiesi
partitive samanhetkistäsi samanhetkisiäsi
inessive samanhetkisessäsi samanhetkisissäsi
elative samanhetkisestäsi samanhetkisistäsi
illative samanhetkiseesi samanhetkisiisi
adessive samanhetkiselläsi samanhetkisilläsi
ablative samanhetkiseltäsi samanhetkisiltäsi
allative samanhetkisellesi samanhetkisillesi
essive samanhetkisenäsi samanhetkisinäsi
translative samanhetkiseksesi samanhetkisiksesi
abessive samanhetkisettäsi samanhetkisittäsi
instructive — —
comitative — samanhetkisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative samanhetkisemme samanhetkisemme
accusative nom. samanhetkisemme samanhetkisemme
gen. samanhetkisemme
genitive samanhetkisemme samanhetkistemme
samanhetkisiemme
partitive samanhetkistämme samanhetkisiämme
inessive samanhetkisessämme samanhetkisissämme
elative samanhetkisestämme samanhetkisistämme
illative samanhetkiseemme samanhetkisiimme
adessive samanhetkisellämme samanhetkisillämme
ablative samanhetkiseltämme samanhetkisiltämme
allative samanhetkisellemme samanhetkisillemme
essive samanhetkisenämme samanhetkisinämme
translative samanhetkiseksemme samanhetkisiksemme
abessive samanhetkisettämme samanhetkisittämme
instructive — —
comitative — samanhetkisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative samanhetkisenne samanhetkisenne
accusative nom. samanhetkisenne samanhetkisenne
gen. samanhetkisenne
genitive samanhetkisenne samanhetkistenne
samanhetkisienne
partitive samanhetkistänne samanhetkisiänne
inessive samanhetkisessänne samanhetkisissänne
elative samanhetkisestänne samanhetkisistänne
illative samanhetkiseenne samanhetkisiinne
adessive samanhetkisellänne samanhetkisillänne
ablative samanhetkiseltänne samanhetkisiltänne
allative samanhetkisellenne samanhetkisillenne
essive samanhetkisenänne samanhetkisinänne
translative samanhetkiseksenne samanhetkisiksenne
abessive samanhetkisettänne samanhetkisittänne
instructive — —
comitative — samanhetkisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative samanhetkisensä samanhetkisensä
accusative nom. samanhetkisensä samanhetkisensä
gen. samanhetkisensä
genitive samanhetkisensä samanhetkistensä
samanhetkisiensä
partitive samanhetkistään
samanhetkistänsä 		samanhetkisiään
samanhetkisiänsä
inessive samanhetkisessään
samanhetkisessänsä 		samanhetkisissään
samanhetkisissänsä
elative samanhetkisestään
samanhetkisestänsä 		samanhetkisistään
samanhetkisistänsä
illative samanhetkiseensä samanhetkisiinsä
adessive samanhetkisellään
samanhetkisellänsä 		samanhetkisillään
samanhetkisillänsä
ablative samanhetkiseltään
samanhetkiseltänsä 		samanhetkisiltään
samanhetkisiltänsä
allative samanhetkiselleen
samanhetkisellensä 		samanhetkisilleen
samanhetkisillensä
essive samanhetkisenään
samanhetkisenänsä 		samanhetkisinään
samanhetkisinänsä
translative samanhetkisekseen
samanhetkiseksensä 		samanhetkisikseen
samanhetkisiksensä
abessive samanhetkisettään
samanhetkisettänsä 		samanhetkisittään
samanhetkisittänsä
instructive — —
comitative — samanhetkisineen
samanhetkisinensä

Derived terms

  • samanhetkisesti
  • samanhetkisyys

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.