seisaaltaan

Finnish

Etymology

seisa- (old stem of seisoa) +‎ -alta (delative singular) (*-da-) with a possessive suffix

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsei̯sɑːltɑːn/, [ˈs̠e̞i̯s̠ɑ̝ːl̪t̪ɑ̝ːn]
  • Rhymes: -eisɑːltɑːn
  • Syllabification(key): sei‧saal‧taan
  • Hyphenation(key): sei‧saal‧taan

Adverb

seisaaltaan

  1. from standing (up)
    Synonyms: seisaalta, seisomasta
  2. while standing (up)
    Synonyms: seisaalla, seisaalaan, seisten, tolpillaan

Inflection

→○ allative seisaalleen
adessive seisaallaan
○→ ablative seisaaltaan
Personal/possessive forms of seisaaltaan
no possessor
possessor singular plural
1st person seisaaltani seisaaltamme
2nd person seisaaltasi seisaaltanne
3rd person seisaaltaan
seisaaltansa

Further reading