sekaannuttaa

Finnish

Etymology

sekaantua +‎ -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsekɑːnːutːɑːˣ/, [ˈs̠e̞kɑ̝ːnˌnut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): se‧kaan‧nut‧taa
  • Hyphenation(key): se‧kaan‧nut‧taa

Verb

sekaannuttaa

  1. (transitive) to confuse

Conjugation

Inflection of sekaannuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannutan en sekaannuta 1st sing. olen sekaannuttanut en ole sekaannuttanut
2nd sing. sekaannutat et sekaannuta 2nd sing. olet sekaannuttanut et ole sekaannuttanut
3rd sing. sekaannuttaa ei sekaannuta 3rd sing. on sekaannuttanut ei ole sekaannuttanut
1st plur. sekaannutamme emme sekaannuta 1st plur. olemme sekaannuttaneet emme ole sekaannuttaneet
2nd plur. sekaannutatte ette sekaannuta 2nd plur. olette sekaannuttaneet ette ole sekaannuttaneet
3rd plur. sekaannuttavat eivät sekaannuta 3rd plur. ovat sekaannuttaneet eivät ole sekaannuttaneet
passive sekaannutetaan ei sekaannuteta passive on sekaannutettu ei ole sekaannutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannutin en sekaannuttanut 1st sing. olin sekaannuttanut en ollut sekaannuttanut
2nd sing. sekaannutit et sekaannuttanut 2nd sing. olit sekaannuttanut et ollut sekaannuttanut
3rd sing. sekaannutti ei sekaannuttanut 3rd sing. oli sekaannuttanut ei ollut sekaannuttanut
1st plur. sekaannutimme emme sekaannuttaneet 1st plur. olimme sekaannuttaneet emme olleet sekaannuttaneet
2nd plur. sekaannutitte ette sekaannuttaneet 2nd plur. olitte sekaannuttaneet ette olleet sekaannuttaneet
3rd plur. sekaannuttivat eivät sekaannuttaneet 3rd plur. olivat sekaannuttaneet eivät olleet sekaannuttaneet
passive sekaannutettiin ei sekaannutettu passive oli sekaannutettu ei ollut sekaannutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannuttaisin en sekaannuttaisi 1st sing. olisin sekaannuttanut en olisi sekaannuttanut
2nd sing. sekaannuttaisit et sekaannuttaisi 2nd sing. olisit sekaannuttanut et olisi sekaannuttanut
3rd sing. sekaannuttaisi ei sekaannuttaisi 3rd sing. olisi sekaannuttanut ei olisi sekaannuttanut
1st plur. sekaannuttaisimme emme sekaannuttaisi 1st plur. olisimme sekaannuttaneet emme olisi sekaannuttaneet
2nd plur. sekaannuttaisitte ette sekaannuttaisi 2nd plur. olisitte sekaannuttaneet ette olisi sekaannuttaneet
3rd plur. sekaannuttaisivat eivät sekaannuttaisi 3rd plur. olisivat sekaannuttaneet eivät olisi sekaannuttaneet
passive sekaannutettaisiin ei sekaannutettaisi passive olisi sekaannutettu ei olisi sekaannutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sekaannuta älä sekaannuta 2nd sing. — —
3rd sing. sekaannuttakoon älköön sekaannuttako 3rd sing. olkoon sekaannuttanut älköön olko sekaannuttanut
1st plur. sekaannuttakaamme älkäämme sekaannuttako 1st plur. — —
2nd plur. sekaannuttakaa älkää sekaannuttako 2nd plur. — —
3rd plur. sekaannuttakoot älkööt sekaannuttako 3rd plur. olkoot sekaannuttaneet älkööt olko sekaannuttaneet
passive sekaannutettakoon älköön sekaannutettako passive olkoon sekaannutettu älköön olko sekaannutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sekaannuttanen en sekaannuttane 1st sing. lienen sekaannuttanut en liene sekaannuttanut
2nd sing. sekaannuttanet et sekaannuttane 2nd sing. lienet sekaannuttanut et liene sekaannuttanut
3rd sing. sekaannuttanee ei sekaannuttane 3rd sing. lienee sekaannuttanut ei liene sekaannuttanut
1st plur. sekaannuttanemme emme sekaannuttane 1st plur. lienemme sekaannuttaneet emme liene sekaannuttaneet
2nd plur. sekaannuttanette ette sekaannuttane 2nd plur. lienette sekaannuttaneet ette liene sekaannuttaneet
3rd plur. sekaannuttanevat eivät sekaannuttane 3rd plur. lienevät sekaannuttaneet eivät liene sekaannuttaneet
passive sekaannutettaneen ei sekaannutettane passive lienee sekaannutettu ei liene sekaannutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sekaannuttaa present sekaannuttava sekaannutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sekaannuttaakseni sekaannuttaaksemme
2nd sekaannuttaaksesi sekaannuttaaksenne
3rd sekaannuttaakseen
sekaannuttaaksensa
past sekaannuttanut sekaannutettu
2nd inessive2 sekaannuttaessa sekaannutettaessa agent4 sekaannuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sekaannuttaessani sekaannuttaessamme
2nd sekaannuttaessasi sekaannuttaessanne
3rd sekaannuttaessaan
sekaannuttaessansa
negative sekaannuttamaton
instructive sekaannuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form sekaannuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive sekaannuttamassa —
elative sekaannuttamasta —
illative sekaannuttamaan —
adessive sekaannuttamalla —
abessive sekaannuttamatta —
instructive sekaannuttaman sekaannutettaman
4th3 verbal noun sekaannuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sekaannuttamaisillani sekaannuttamaisillamme
2nd sekaannuttamaisillasi sekaannuttamaisillanne
3rd sekaannuttamaisillaan
sekaannuttamaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.