selitteleminen

Finnish

Etymology

selitellä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈselitːeleminen/, [ˈs̠e̞lit̪̚ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): se‧lit‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): se‧lit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

selitteleminen

  1. verbal noun of selitellä
    1. making excuses (for), trying to explain away

Declension

Inflection of selitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative selitteleminen selittelemiset
genitive selittelemisen selittelemisten
selittelemisien
partitive selittelemistä selittelemisiä
illative selittelemiseen selittelemisiin
singular plural
nominative selitteleminen selittelemiset
accusative nom. selitteleminen selittelemiset
gen. selittelemisen
genitive selittelemisen selittelemisten
selittelemisien
partitive selittelemistä selittelemisiä
inessive selittelemisessä selittelemisissä
elative selittelemisestä selittelemisistä
illative selittelemiseen selittelemisiin
adessive selittelemisellä selittelemisillä
ablative selittelemiseltä selittelemisiltä
allative selittelemiselle selittelemisille
essive selittelemisenä selittelemisinä
translative selittelemiseksi selittelemisiksi
abessive selittelemisettä selittelemisittä
instructive — selittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of selitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative selittelemiseni selittelemiseni
accusative nom. selittelemiseni selittelemiseni
gen. selittelemiseni
genitive selittelemiseni selittelemisteni
selittelemisieni
partitive selittelemistäni selittelemisiäni
inessive selittelemisessäni selittelemisissäni
elative selittelemisestäni selittelemisistäni
illative selittelemiseeni selittelemisiini
adessive selittelemiselläni selittelemisilläni
ablative selittelemiseltäni selittelemisiltäni
allative selittelemiselleni selittelemisilleni
essive selittelemisenäni selittelemisinäni
translative selittelemisekseni selittelemisikseni
abessive selittelemisettäni selittelemisittäni
instructive — —
comitative — selittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative selittelemisesi selittelemisesi
accusative nom. selittelemisesi selittelemisesi
gen. selittelemisesi
genitive selittelemisesi selittelemistesi
selittelemisiesi
partitive selittelemistäsi selittelemisiäsi
inessive selittelemisessäsi selittelemisissäsi
elative selittelemisestäsi selittelemisistäsi
illative selittelemiseesi selittelemisiisi
adessive selittelemiselläsi selittelemisilläsi
ablative selittelemiseltäsi selittelemisiltäsi
allative selittelemisellesi selittelemisillesi
essive selittelemisenäsi selittelemisinäsi
translative selittelemiseksesi selittelemisiksesi
abessive selittelemisettäsi selittelemisittäsi
instructive — —
comitative — selittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative selittelemisemme selittelemisemme
accusative nom. selittelemisemme selittelemisemme
gen. selittelemisemme
genitive selittelemisemme selittelemistemme
selittelemisiemme
partitive selittelemistämme selittelemisiämme
inessive selittelemisessämme selittelemisissämme
elative selittelemisestämme selittelemisistämme
illative selittelemiseemme selittelemisiimme
adessive selittelemisellämme selittelemisillämme
ablative selittelemiseltämme selittelemisiltämme
allative selittelemisellemme selittelemisillemme
essive selittelemisenämme selittelemisinämme
translative selittelemiseksemme selittelemisiksemme
abessive selittelemisettämme selittelemisittämme
instructive — —
comitative — selittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative selittelemisenne selittelemisenne
accusative nom. selittelemisenne selittelemisenne
gen. selittelemisenne
genitive selittelemisenne selittelemistenne
selittelemisienne
partitive selittelemistänne selittelemisiänne
inessive selittelemisessänne selittelemisissänne
elative selittelemisestänne selittelemisistänne
illative selittelemiseenne selittelemisiinne
adessive selittelemisellänne selittelemisillänne
ablative selittelemiseltänne selittelemisiltänne
allative selittelemisellenne selittelemisillenne
essive selittelemisenänne selittelemisinänne
translative selittelemiseksenne selittelemisiksenne
abessive selittelemisettänne selittelemisittänne
instructive — —
comitative — selittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative selittelemisensä selittelemisensä
accusative nom. selittelemisensä selittelemisensä
gen. selittelemisensä
genitive selittelemisensä selittelemistensä
selittelemisiensä
partitive selittelemistään
selittelemistänsä 		selittelemisiään
selittelemisiänsä
inessive selittelemisessään
selittelemisessänsä 		selittelemisissään
selittelemisissänsä
elative selittelemisestään
selittelemisestänsä 		selittelemisistään
selittelemisistänsä
illative selittelemiseensä selittelemisiinsä
adessive selittelemisellään
selittelemisellänsä 		selittelemisillään
selittelemisillänsä
ablative selittelemiseltään
selittelemiseltänsä 		selittelemisiltään
selittelemisiltänsä
allative selittelemiselleen
selittelemisellensä 		selittelemisilleen
selittelemisillensä
essive selittelemisenään
selittelemisenänsä 		selittelemisinään
selittelemisinänsä
translative selittelemisekseen
selittelemiseksensä 		selittelemisikseen
selittelemisiksensä
abessive selittelemisettään
selittelemisettänsä 		selittelemisittään
selittelemisittänsä
instructive — —
comitative — selittelemisineen
selittelemisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.