seurustelu

Finnish

Etymology

seurustel- +‎ -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈseu̯rustelu/, [ˈs̠e̞u̯rus̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): seu‧rus‧te‧lu
  • Hyphenation(key): seu‧rus‧te‧lu

Noun

seurustelu

  1. dating (romantic courtship)
  2. socializing (interacting with others)

Declension

Inflection of seurustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative seurustelu seurustelut
genitive seurustelun seurustelujen
seurusteluiden
seurusteluitten
partitive seurustelua seurusteluja
seurusteluita
illative seurusteluun seurusteluihin
singular plural
nominative seurustelu seurustelut
accusative nom. seurustelu seurustelut
gen. seurustelun
genitive seurustelun seurustelujen
seurusteluiden
seurusteluitten
partitive seurustelua seurusteluja
seurusteluita
inessive seurustelussa seurusteluissa
elative seurustelusta seurusteluista
illative seurusteluun seurusteluihin
adessive seurustelulla seurusteluilla
ablative seurustelulta seurusteluilta
allative seurustelulle seurusteluille
essive seurusteluna seurusteluina
translative seurusteluksi seurusteluiksi
abessive seurustelutta seurusteluitta
instructive — seurusteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seurustelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seurusteluni seurusteluni
accusative nom. seurusteluni seurusteluni
gen. seurusteluni
genitive seurusteluni seurustelujeni
seurusteluideni
seurusteluitteni
partitive seurusteluani seurustelujani
seurusteluitani
inessive seurustelussani seurusteluissani
elative seurustelustani seurusteluistani
illative seurusteluuni seurusteluihini
adessive seurustelullani seurusteluillani
ablative seurustelultani seurusteluiltani
allative seurustelulleni seurusteluilleni
essive seurustelunani seurusteluinani
translative seurustelukseni seurusteluikseni
abessive seurusteluttani seurusteluittani
instructive — —
comitative — seurusteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seurustelusi seurustelusi
accusative nom. seurustelusi seurustelusi
gen. seurustelusi
genitive seurustelusi seurustelujesi
seurusteluidesi
seurusteluittesi
partitive seurusteluasi seurustelujasi
seurusteluitasi
inessive seurustelussasi seurusteluissasi
elative seurustelustasi seurusteluistasi
illative seurusteluusi seurusteluihisi
adessive seurustelullasi seurusteluillasi
ablative seurustelultasi seurusteluiltasi
allative seurustelullesi seurusteluillesi
essive seurustelunasi seurusteluinasi
translative seurusteluksesi seurusteluiksesi
abessive seurusteluttasi seurusteluittasi
instructive — —
comitative — seurusteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seurustelumme seurustelumme
accusative nom. seurustelumme seurustelumme
gen. seurustelumme
genitive seurustelumme seurustelujemme
seurusteluidemme
seurusteluittemme
partitive seurusteluamme seurustelujamme
seurusteluitamme
inessive seurustelussamme seurusteluissamme
elative seurustelustamme seurusteluistamme
illative seurusteluumme seurusteluihimme
adessive seurustelullamme seurusteluillamme
ablative seurustelultamme seurusteluiltamme
allative seurustelullemme seurusteluillemme
essive seurustelunamme seurusteluinamme
translative seurusteluksemme seurusteluiksemme
abessive seurusteluttamme seurusteluittamme
instructive — —
comitative — seurusteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seurustelunne seurustelunne
accusative nom. seurustelunne seurustelunne
gen. seurustelunne
genitive seurustelunne seurustelujenne
seurusteluidenne
seurusteluittenne
partitive seurusteluanne seurustelujanne
seurusteluitanne
inessive seurustelussanne seurusteluissanne
elative seurustelustanne seurusteluistanne
illative seurusteluunne seurusteluihinne
adessive seurustelullanne seurusteluillanne
ablative seurustelultanne seurusteluiltanne
allative seurustelullenne seurusteluillenne
essive seurustelunanne seurusteluinanne
translative seurusteluksenne seurusteluiksenne
abessive seurusteluttanne seurusteluittanne
instructive — —
comitative — seurusteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seurustelunsa seurustelunsa
accusative nom. seurustelunsa seurustelunsa
gen. seurustelunsa
genitive seurustelunsa seurustelujensa
seurusteluidensa
seurusteluittensa
partitive seurusteluaan
seurusteluansa 		seurustelujaan
seurusteluitaan
seurustelujansa
seurusteluitansa
inessive seurustelussaan
seurustelussansa 		seurusteluissaan
seurusteluissansa
elative seurustelustaan
seurustelustansa 		seurusteluistaan
seurusteluistansa
illative seurusteluunsa seurusteluihinsa
adessive seurustelullaan
seurustelullansa 		seurusteluillaan
seurusteluillansa
ablative seurustelultaan
seurustelultansa 		seurusteluiltaan
seurusteluiltansa
allative seurustelulleen
seurustelullensa 		seurusteluilleen
seurusteluillensa
essive seurustelunaan
seurustelunansa 		seurusteluinaan
seurusteluinansa
translative seurustelukseen
seurusteluksensa 		seurusteluikseen
seurusteluiksensa
abessive seurusteluttaan
seurusteluttansa 		seurusteluittaan
seurusteluittansa
instructive — —
comitative — seurusteluineen
seurusteluinensa

Synonyms

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.