| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
soluttamisensa
|
soluttamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
soluttamisensa
|
soluttamisensa
|
| gen.
|
soluttamisensa
|
| genitive
|
soluttamisensa
|
soluttamistensa soluttamisiensa
|
| partitive
|
soluttamistaan soluttamistansa
|
soluttamisiaan soluttamisiansa
|
| inessive
|
soluttamisessaan soluttamisessansa
|
soluttamisissaan soluttamisissansa
|
| elative
|
soluttamisestaan soluttamisestansa
|
soluttamisistaan soluttamisistansa
|
| illative
|
soluttamiseensa
|
soluttamisiinsa
|
| adessive
|
soluttamisellaan soluttamisellansa
|
soluttamisillaan soluttamisillansa
|
| ablative
|
soluttamiseltaan soluttamiseltansa
|
soluttamisiltaan soluttamisiltansa
|
| allative
|
soluttamiselleen soluttamisellensa
|
soluttamisilleen soluttamisillensa
|
| essive
|
soluttamisenaan soluttamisenansa
|
soluttamisinaan soluttamisinansa
|
| translative
|
soluttamisekseen soluttamiseksensa
|
soluttamisikseen soluttamisiksensa
|
| abessive
|
soluttamisettaan soluttamisettansa
|
soluttamisittaan soluttamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
soluttamisineen soluttamisinensa
|