soolata

Estonian

Verb

soolata

  1. Da-infinitive of soolama.

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *soolat'ak, equivalent to soola (“salt”) +‎ -ta. Cognates include Finnish suolata and Estonian soolata.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsoːlɑtɑ/, [ˈs̠oːɫət]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsoːlɑtɑ/, [ˈʃo̝ːɫɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -oːlɑt, -oːlɑtɑ
  • Hyphenation: soo‧la‧ta

Verb

soolata

  1. (transitive) to salt
  2. (transitive) to blame

Conjugation

Conjugation of soolata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soolaan en soolaa 1st singular oon soolant, oon soolannut en oo soolant, en oo soolannut
2nd singular soolaat et soolaa 2nd singular oot soolant, oot soolannut et oo soolant, et oo soolannut
3rd singular soolajaa ei soolaa 3rd singular ono soolant, ono soolannut ei oo soolant, ei oo soolannut
1st plural soolaamma emmä soolaa 1st plural oomma soolanneet emmä oo soolanneet
2nd plural soolaatta että soolaa 2nd plural ootta soolanneet että oo soolanneet
3rd plural soolajaat1), soolaavat2), soolataa evät soolaa, ei soolata 3rd plural ovat soolanneet evät oo soolanneet, ei oo soolattu
impersonal soolataa ei soolata impersonal ono soolattu ei oo soolattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular soolaisin en soolant, en soolannut 1st singular olin soolant, olin soolannut en olt soolant, en olt soolannut
2nd singular soolaisit, soolaist1) et soolant, et soolannut 2nd singular olit soolant, olit soolannut et olt soolant, et olt soolannut
3rd singular soolais ei soolant, ei soolannut 3rd singular oli soolant, oli soolannut ei olt soolant, ei olt soolannut
1st plural soolaisimma emmä soolanneet 1st plural olimma soolanneet emmä olleet soolanneet
2nd plural soolaisitta että soolanneet 2nd plural olitta soolanneet että olleet soolanneet
3rd plural soolaisiit1), soolaisivat2), soolattii evät soolanneet, ei soolattu 3rd plural olivat soolanneet evät olleet soolanneet, ei olt soolattu
impersonal soolattii ei soolattu impersonal oli soolattu ei olt soolattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular soolajaisin en soolajais 1st singular olisin soolant, olisin soolannut en olis soolant, en olis soolannut
2nd singular soolajaisit, soolajaist1) et soolajais 2nd singular olisit soolant, olisit soolannut et olis soolant, et olis soolannut
3rd singular soolajais ei soolajais 3rd singular olis soolant, olis soolannut ei olis soolant, ei olis soolannut
1st plural soolajaisimma emmä soolajais 1st plural olisimma soolanneet emmä olis soolanneet
2nd plural soolajaisitta että soolajais 2nd plural olisitta soolanneet että olis soolanneet
3rd plural soolajaisiit1), soolajaisivat2), soolattais evät soolajais, ei soolattais 3rd plural olisivat soolanneet evät olis soolanneet, ei olis soolattu
impersonal soolattais ei soolattais impersonal olis soolattu ei olis soolattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular soolaa elä soolaa 2nd singular oo soolant, oo soolannut elä oo soolant, elä oo soolannut
3rd singular soolatkoo elköö soolatko 3rd singular olkoo soolant, olkoo soolannut elköö olko soolant, elköö olko soolannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural soolatkaa elkää soolatko 2nd plural olkaa soolanneet elkää olko soolanneet
3rd plural soolatkoot elkööt soolatko, elköö soolattako 3rd plural olkoot soolanneet elkööt olko soolanneet, elköö olko soolattu
impersonal soolattakkoo elköö soolattako impersonal olkoo soolattu elköö olko soolattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular soolannen en soolanne
2nd singular soolannet et soolanne
3rd singular soolannoo ei soolanne
1st plural soolannemma emmä soolanne
2nd plural soolannetta että soolanne
3rd plural soolannoot evät soolanne, ei soolattane
impersonal soolattannoo ei soolattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st soolata present soolaava soolattava
2nd inessive soolatees past soolant, soolannut soolattu
instructive soolaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (soolatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative soolaamaa
inessive soolaamaas
elative soolaamast
abessive soolaamata
4th nominative soolaamiin
partitive soolaamista, soolaamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 542
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.