sortokausi

Finnish

Etymology

sorto +‎ kausi

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsortoˌkɑu̯si/, [ˈs̠o̞rt̪o̞ˌkɑ̝u̯s̠i]
  • Rhymes: -ɑusi
  • Syllabification(key): sor‧to‧kau‧si
  • Hyphenation(key): sorto‧kausi

Noun

sortokausi

  1. period of oppression; in Finnish history especially either of the two periods (1899–1905 and 1908–1917) when the Russian Empire aimed at limiting the autonomy of the Grand Duchy of Finland and Russifying the country culturally.

Declension

Inflection of sortokausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative sortokausi sortokaudet
genitive sortokauden sortokausien
partitive sortokautta sortokausia
illative sortokauteen sortokausiin
singular plural
nominative sortokausi sortokaudet
accusative nom. sortokausi sortokaudet
gen. sortokauden
genitive sortokauden sortokausien
sortokautten rare
partitive sortokautta sortokausia
inessive sortokaudessa sortokausissa
elative sortokaudesta sortokausista
illative sortokauteen sortokausiin
adessive sortokaudella sortokausilla
ablative sortokaudelta sortokausilta
allative sortokaudelle sortokausille
essive sortokautena sortokausina
translative sortokaudeksi sortokausiksi
abessive sortokaudetta sortokausitta
instructive — sortokausin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sortokausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sortokauteni sortokauteni
accusative nom. sortokauteni sortokauteni
gen. sortokauteni
genitive sortokauteni sortokausieni
sortokautteni rare
partitive sortokauttani sortokausiani
inessive sortokaudessani sortokausissani
elative sortokaudestani sortokausistani
illative sortokauteeni sortokausiini
adessive sortokaudellani sortokausillani
ablative sortokaudeltani sortokausiltani
allative sortokaudelleni sortokausilleni
essive sortokautenani sortokausinani
translative sortokaudekseni sortokausikseni
abessive sortokaudettani sortokausittani
instructive — —
comitative — sortokausineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sortokautesi sortokautesi
accusative nom. sortokautesi sortokautesi
gen. sortokautesi
genitive sortokautesi sortokausiesi
sortokauttesi rare
partitive sortokauttasi sortokausiasi
inessive sortokaudessasi sortokausissasi
elative sortokaudestasi sortokausistasi
illative sortokauteesi sortokausiisi
adessive sortokaudellasi sortokausillasi
ablative sortokaudeltasi sortokausiltasi
allative sortokaudellesi sortokausillesi
essive sortokautenasi sortokausinasi
translative sortokaudeksesi sortokausiksesi
abessive sortokaudettasi sortokausittasi
instructive — —
comitative — sortokausinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sortokautemme sortokautemme
accusative nom. sortokautemme sortokautemme
gen. sortokautemme
genitive sortokautemme sortokausiemme
sortokauttemme rare
partitive sortokauttamme sortokausiamme
inessive sortokaudessamme sortokausissamme
elative sortokaudestamme sortokausistamme
illative sortokauteemme sortokausiimme
adessive sortokaudellamme sortokausillamme
ablative sortokaudeltamme sortokausiltamme
allative sortokaudellemme sortokausillemme
essive sortokautenamme sortokausinamme
translative sortokaudeksemme sortokausiksemme
abessive sortokaudettamme sortokausittamme
instructive — —
comitative — sortokausinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sortokautenne sortokautenne
accusative nom. sortokautenne sortokautenne
gen. sortokautenne
genitive sortokautenne sortokausienne
sortokauttenne rare
partitive sortokauttanne sortokausianne
inessive sortokaudessanne sortokausissanne
elative sortokaudestanne sortokausistanne
illative sortokauteenne sortokausiinne
adessive sortokaudellanne sortokausillanne
ablative sortokaudeltanne sortokausiltanne
allative sortokaudellenne sortokausillenne
essive sortokautenanne sortokausinanne
translative sortokaudeksenne sortokausiksenne
abessive sortokaudettanne sortokausittanne
instructive — —
comitative — sortokausinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sortokautensa sortokautensa
accusative nom. sortokautensa sortokautensa
gen. sortokautensa
genitive sortokautensa sortokausiensa
sortokauttensa rare
partitive sortokauttaan
sortokauttansa 		sortokausiaan
sortokausiansa
inessive sortokaudessaan
sortokaudessansa 		sortokausissaan
sortokausissansa
elative sortokaudestaan
sortokaudestansa 		sortokausistaan
sortokausistansa
illative sortokauteensa sortokausiinsa
adessive sortokaudellaan
sortokaudellansa 		sortokausillaan
sortokausillansa
ablative sortokaudeltaan
sortokaudeltansa 		sortokausiltaan
sortokausiltansa
allative sortokaudelleen
sortokaudellensa 		sortokausilleen
sortokausillensa
essive sortokautenaan
sortokautenansa 		sortokausinaan
sortokausinansa
translative sortokaudekseen
sortokaudeksensa 		sortokausikseen
sortokausiksensa
abessive sortokaudettaan
sortokaudettansa 		sortokausittaan
sortokausittansa
instructive — —
comitative — sortokausineen
sortokausinensa

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.