soveltuminen

Finnish

Etymology

soveltua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoʋeltuminen/, [ˈs̠o̞ʋe̞l̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): so‧vel‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): so‧vel‧tu‧mi‧nen

Noun

soveltuminen

  1. verbal noun of soveltua
    1. suiting, fitting, being applicable

Declension

Inflection of soveltuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative soveltuminen soveltumiset
genitive soveltumisen soveltumisten
soveltumisien
partitive soveltumista soveltumisia
illative soveltumiseen soveltumisiin
singular plural
nominative soveltuminen soveltumiset
accusative nom. soveltuminen soveltumiset
gen. soveltumisen
genitive soveltumisen soveltumisten
soveltumisien
partitive soveltumista soveltumisia
inessive soveltumisessa soveltumisissa
elative soveltumisesta soveltumisista
illative soveltumiseen soveltumisiin
adessive soveltumisella soveltumisilla
ablative soveltumiselta soveltumisilta
allative soveltumiselle soveltumisille
essive soveltumisena soveltumisina
translative soveltumiseksi soveltumisiksi
abessive soveltumisetta soveltumisitta
instructive — soveltumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soveltuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative soveltumiseni soveltumiseni
accusative nom. soveltumiseni soveltumiseni
gen. soveltumiseni
genitive soveltumiseni soveltumisteni
soveltumisieni
partitive soveltumistani soveltumisiani
inessive soveltumisessani soveltumisissani
elative soveltumisestani soveltumisistani
illative soveltumiseeni soveltumisiini
adessive soveltumisellani soveltumisillani
ablative soveltumiseltani soveltumisiltani
allative soveltumiselleni soveltumisilleni
essive soveltumisenani soveltumisinani
translative soveltumisekseni soveltumisikseni
abessive soveltumisettani soveltumisittani
instructive — —
comitative — soveltumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative soveltumisesi soveltumisesi
accusative nom. soveltumisesi soveltumisesi
gen. soveltumisesi
genitive soveltumisesi soveltumistesi
soveltumisiesi
partitive soveltumistasi soveltumisiasi
inessive soveltumisessasi soveltumisissasi
elative soveltumisestasi soveltumisistasi
illative soveltumiseesi soveltumisiisi
adessive soveltumisellasi soveltumisillasi
ablative soveltumiseltasi soveltumisiltasi
allative soveltumisellesi soveltumisillesi
essive soveltumisenasi soveltumisinasi
translative soveltumiseksesi soveltumisiksesi
abessive soveltumisettasi soveltumisittasi
instructive — —
comitative — soveltumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative soveltumisemme soveltumisemme
accusative nom. soveltumisemme soveltumisemme
gen. soveltumisemme
genitive soveltumisemme soveltumistemme
soveltumisiemme
partitive soveltumistamme soveltumisiamme
inessive soveltumisessamme soveltumisissamme
elative soveltumisestamme soveltumisistamme
illative soveltumiseemme soveltumisiimme
adessive soveltumisellamme soveltumisillamme
ablative soveltumiseltamme soveltumisiltamme
allative soveltumisellemme soveltumisillemme
essive soveltumisenamme soveltumisinamme
translative soveltumiseksemme soveltumisiksemme
abessive soveltumisettamme soveltumisittamme
instructive — —
comitative — soveltumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative soveltumisenne soveltumisenne
accusative nom. soveltumisenne soveltumisenne
gen. soveltumisenne
genitive soveltumisenne soveltumistenne
soveltumisienne
partitive soveltumistanne soveltumisianne
inessive soveltumisessanne soveltumisissanne
elative soveltumisestanne soveltumisistanne
illative soveltumiseenne soveltumisiinne
adessive soveltumisellanne soveltumisillanne
ablative soveltumiseltanne soveltumisiltanne
allative soveltumisellenne soveltumisillenne
essive soveltumisenanne soveltumisinanne
translative soveltumiseksenne soveltumisiksenne
abessive soveltumisettanne soveltumisittanne
instructive — —
comitative — soveltumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative soveltumisensa soveltumisensa
accusative nom. soveltumisensa soveltumisensa
gen. soveltumisensa
genitive soveltumisensa soveltumistensa
soveltumisiensa
partitive soveltumistaan
soveltumistansa 		soveltumisiaan
soveltumisiansa
inessive soveltumisessaan
soveltumisessansa 		soveltumisissaan
soveltumisissansa
elative soveltumisestaan
soveltumisestansa 		soveltumisistaan
soveltumisistansa
illative soveltumiseensa soveltumisiinsa
adessive soveltumisellaan
soveltumisellansa 		soveltumisillaan
soveltumisillansa
ablative soveltumiseltaan
soveltumiseltansa 		soveltumisiltaan
soveltumisiltansa
allative soveltumiselleen
soveltumisellensa 		soveltumisilleen
soveltumisillensa
essive soveltumisenaan
soveltumisenansa 		soveltumisinaan
soveltumisinansa
translative soveltumisekseen
soveltumiseksensa 		soveltumisikseen
soveltumisiksensa
abessive soveltumisettaan
soveltumisettansa 		soveltumisittaan
soveltumisittansa
instructive — —
comitative — soveltumisineen
soveltumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.