sovituselin

Finnish

Etymology

sovitus +‎ elin

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoʋitusˌelin/, [ˈs̠o̞ʋit̪us̠ˌe̞lin]
  • Rhymes: -elin
  • Syllabification(key): so‧vi‧tus‧e‧lin
  • Hyphenation(key): so‧vitus‧elin

Noun

sovituselin

  1. fitting component, adapting component

Declension

Inflection of sovituselin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative sovituselin sovituselimet
genitive sovituselimen sovituselimien
sovituselinten
partitive sovituselintä sovituselimiä
illative sovituselimeen sovituselimiin
singular plural
nominative sovituselin sovituselimet
accusative nom. sovituselin sovituselimet
gen. sovituselimen
genitive sovituselimen sovituselimien
sovituselinten
partitive sovituselintä sovituselimiä
inessive sovituselimessä sovituselimissä
elative sovituselimestä sovituselimistä
illative sovituselimeen sovituselimiin
adessive sovituselimellä sovituselimillä
ablative sovituselimeltä sovituselimiltä
allative sovituselimelle sovituselimille
essive sovituselimenä sovituseliminä
translative sovituselimeksi sovituselimiksi
abessive sovituselimettä sovituselimittä
instructive — sovituselimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sovituselin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sovituselimeni sovituselimeni
accusative nom. sovituselimeni sovituselimeni
gen. sovituselimeni
genitive sovituselimeni sovituselimieni
sovituselinteni
partitive sovituselintäni sovituselimiäni
inessive sovituselimessäni sovituselimissäni
elative sovituselimestäni sovituselimistäni
illative sovituselimeeni sovituselimiini
adessive sovituselimelläni sovituselimilläni
ablative sovituselimeltäni sovituselimiltäni
allative sovituselimelleni sovituselimilleni
essive sovituselimenäni sovituseliminäni
translative sovituselimekseni sovituselimikseni
abessive sovituselimettäni sovituselimittäni
instructive — —
comitative — sovituselimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sovituselimesi sovituselimesi
accusative nom. sovituselimesi sovituselimesi
gen. sovituselimesi
genitive sovituselimesi sovituselimiesi
sovituselintesi
partitive sovituselintäsi sovituselimiäsi
inessive sovituselimessäsi sovituselimissäsi
elative sovituselimestäsi sovituselimistäsi
illative sovituselimeesi sovituselimiisi
adessive sovituselimelläsi sovituselimilläsi
ablative sovituselimeltäsi sovituselimiltäsi
allative sovituselimellesi sovituselimillesi
essive sovituselimenäsi sovituseliminäsi
translative sovituselimeksesi sovituselimiksesi
abessive sovituselimettäsi sovituselimittäsi
instructive — —
comitative — sovituseliminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sovituselimemme sovituselimemme
accusative nom. sovituselimemme sovituselimemme
gen. sovituselimemme
genitive sovituselimemme sovituselimiemme
sovituselintemme
partitive sovituselintämme sovituselimiämme
inessive sovituselimessämme sovituselimissämme
elative sovituselimestämme sovituselimistämme
illative sovituselimeemme sovituselimiimme
adessive sovituselimellämme sovituselimillämme
ablative sovituselimeltämme sovituselimiltämme
allative sovituselimellemme sovituselimillemme
essive sovituselimenämme sovituseliminämme
translative sovituselimeksemme sovituselimiksemme
abessive sovituselimettämme sovituselimittämme
instructive — —
comitative — sovituseliminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sovituselimenne sovituselimenne
accusative nom. sovituselimenne sovituselimenne
gen. sovituselimenne
genitive sovituselimenne sovituselimienne
sovituselintenne
partitive sovituselintänne sovituselimiänne
inessive sovituselimessänne sovituselimissänne
elative sovituselimestänne sovituselimistänne
illative sovituselimeenne sovituselimiinne
adessive sovituselimellänne sovituselimillänne
ablative sovituselimeltänne sovituselimiltänne
allative sovituselimellenne sovituselimillenne
essive sovituselimenänne sovituseliminänne
translative sovituselimeksenne sovituselimiksenne
abessive sovituselimettänne sovituselimittänne
instructive — —
comitative — sovituseliminenne
third-person possessor
singular plural
nominative sovituselimensä sovituselimensä
accusative nom. sovituselimensä sovituselimensä
gen. sovituselimensä
genitive sovituselimensä sovituselimiensä
sovituselintensä
partitive sovituselintään
sovituselintänsä 		sovituselimiään
sovituselimiänsä
inessive sovituselimessään
sovituselimessänsä 		sovituselimissään
sovituselimissänsä
elative sovituselimestään
sovituselimestänsä 		sovituselimistään
sovituselimistänsä
illative sovituselimeensä sovituselimiinsä
adessive sovituselimellään
sovituselimellänsä 		sovituselimillään
sovituselimillänsä
ablative sovituselimeltään
sovituselimeltänsä 		sovituselimiltään
sovituselimiltänsä
allative sovituselimelleen
sovituselimellensä 		sovituselimilleen
sovituselimillensä
essive sovituselimenään
sovituselimenänsä 		sovituseliminään
sovituseliminänsä
translative sovituselimekseen
sovituselimeksensä 		sovituselimikseen
sovituselimiksensä
abessive sovituselimettään
sovituselimettänsä 		sovituselimittään
sovituselimittänsä
instructive — —
comitative — sovituselimineen
sovituseliminensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.