third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
sovituskoppinsa
|
sovituskoppinsa
|
accusative
|
nom.
|
sovituskoppinsa
|
sovituskoppinsa
|
gen.
|
sovituskoppinsa
|
genitive
|
sovituskoppinsa
|
sovituskoppiensa
|
partitive
|
sovituskoppiaan sovituskoppiansa
|
sovituskoppejaan sovituskoppejansa
|
inessive
|
sovituskopissaan sovituskopissansa
|
sovituskopeissaan sovituskopeissansa
|
elative
|
sovituskopistaan sovituskopistansa
|
sovituskopeistaan sovituskopeistansa
|
illative
|
sovituskoppiinsa
|
sovituskoppeihinsa
|
adessive
|
sovituskopillaan sovituskopillansa
|
sovituskopeillaan sovituskopeillansa
|
ablative
|
sovituskopiltaan sovituskopiltansa
|
sovituskopeiltaan sovituskopeiltansa
|
allative
|
sovituskopilleen sovituskopillensa
|
sovituskopeilleen sovituskopeillensa
|
essive
|
sovituskoppinaan sovituskoppinansa
|
sovituskoppeinaan sovituskoppeinansa
|
translative
|
sovituskopikseen sovituskopiksensa
|
sovituskopeikseen sovituskopeiksensa
|
abessive
|
sovituskopittaan sovituskopittansa
|
sovituskopeittaan sovituskopeittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
sovituskoppeineen sovituskoppeinensa
|