splittaus

Finnish

Etymology

splitata +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsplitːɑus/, [ˈs̠plit̪ːɑ̝us̠]
  • Rhymes: -itːɑus
  • Syllabification(key): split‧ta‧us
  • Hyphenation(key): split‧ta‧us

Noun

splittaus

  1. (finance) split (act of splitting each share of a company in two or more new shares in order to reduce the market value of an individual share)

Declension

Inflection of splittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative splittaus splittaukset
genitive splittauksen splittausten
splittauksien
partitive splittausta splittauksia
illative splittaukseen splittauksiin
singular plural
nominative splittaus splittaukset
accusative nom. splittaus splittaukset
gen. splittauksen
genitive splittauksen splittausten
splittauksien
partitive splittausta splittauksia
inessive splittauksessa splittauksissa
elative splittauksesta splittauksista
illative splittaukseen splittauksiin
adessive splittauksella splittauksilla
ablative splittaukselta splittauksilta
allative splittaukselle splittauksille
essive splittauksena splittauksina
translative splittaukseksi splittauksiksi
abessive splittauksetta splittauksitta
instructive — splittauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of splittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative splittaukseni splittaukseni
accusative nom. splittaukseni splittaukseni
gen. splittaukseni
genitive splittaukseni splittausteni
splittauksieni
partitive splittaustani splittauksiani
inessive splittauksessani splittauksissani
elative splittauksestani splittauksistani
illative splittaukseeni splittauksiini
adessive splittauksellani splittauksillani
ablative splittaukseltani splittauksiltani
allative splittaukselleni splittauksilleni
essive splittauksenani splittauksinani
translative splittauksekseni splittauksikseni
abessive splittauksettani splittauksittani
instructive — —
comitative — splittauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative splittauksesi splittauksesi
accusative nom. splittauksesi splittauksesi
gen. splittauksesi
genitive splittauksesi splittaustesi
splittauksiesi
partitive splittaustasi splittauksiasi
inessive splittauksessasi splittauksissasi
elative splittauksestasi splittauksistasi
illative splittaukseesi splittauksiisi
adessive splittauksellasi splittauksillasi
ablative splittaukseltasi splittauksiltasi
allative splittauksellesi splittauksillesi
essive splittauksenasi splittauksinasi
translative splittaukseksesi splittauksiksesi
abessive splittauksettasi splittauksittasi
instructive — —
comitative — splittauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative splittauksemme splittauksemme
accusative nom. splittauksemme splittauksemme
gen. splittauksemme
genitive splittauksemme splittaustemme
splittauksiemme
partitive splittaustamme splittauksiamme
inessive splittauksessamme splittauksissamme
elative splittauksestamme splittauksistamme
illative splittaukseemme splittauksiimme
adessive splittauksellamme splittauksillamme
ablative splittaukseltamme splittauksiltamme
allative splittauksellemme splittauksillemme
essive splittauksenamme splittauksinamme
translative splittaukseksemme splittauksiksemme
abessive splittauksettamme splittauksittamme
instructive — —
comitative — splittauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative splittauksenne splittauksenne
accusative nom. splittauksenne splittauksenne
gen. splittauksenne
genitive splittauksenne splittaustenne
splittauksienne
partitive splittaustanne splittauksianne
inessive splittauksessanne splittauksissanne
elative splittauksestanne splittauksistanne
illative splittaukseenne splittauksiinne
adessive splittauksellanne splittauksillanne
ablative splittaukseltanne splittauksiltanne
allative splittauksellenne splittauksillenne
essive splittauksenanne splittauksinanne
translative splittaukseksenne splittauksiksenne
abessive splittauksettanne splittauksittanne
instructive — —
comitative — splittauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative splittauksensa splittauksensa
accusative nom. splittauksensa splittauksensa
gen. splittauksensa
genitive splittauksensa splittaustensa
splittauksiensa
partitive splittaustaan
splittaustansa 		splittauksiaan
splittauksiansa
inessive splittauksessaan
splittauksessansa 		splittauksissaan
splittauksissansa
elative splittauksestaan
splittauksestansa 		splittauksistaan
splittauksistansa
illative splittaukseensa splittauksiinsa
adessive splittauksellaan
splittauksellansa 		splittauksillaan
splittauksillansa
ablative splittaukseltaan
splittaukseltansa 		splittauksiltaan
splittauksiltansa
allative splittaukselleen
splittauksellensa 		splittauksilleen
splittauksillensa
essive splittauksenaan
splittauksenansa 		splittauksinaan
splittauksinansa
translative splittauksekseen
splittaukseksensa 		splittauksikseen
splittauksiksensa
abessive splittauksettaan
splittauksettansa 		splittauksittaan
splittauksittansa
instructive — —
comitative — splittauksineen
splittauksinensa

See also

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.