starttaaminen

Finnish

Etymology

startata +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈstɑrtːɑːminen/, [ˈs̠tɑ̝rt̪ːɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): start‧taa‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): start‧taa‧mi‧nen

Noun

starttaaminen

  1. verbal noun of startata
    1. (colloquial) starting

Declension

Inflection of starttaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative starttaaminen starttaamiset
genitive starttaamisen starttaamisten
starttaamisien
partitive starttaamista starttaamisia
illative starttaamiseen starttaamisiin
singular plural
nominative starttaaminen starttaamiset
accusative nom. starttaaminen starttaamiset
gen. starttaamisen
genitive starttaamisen starttaamisten
starttaamisien
partitive starttaamista starttaamisia
inessive starttaamisessa starttaamisissa
elative starttaamisesta starttaamisista
illative starttaamiseen starttaamisiin
adessive starttaamisella starttaamisilla
ablative starttaamiselta starttaamisilta
allative starttaamiselle starttaamisille
essive starttaamisena starttaamisina
translative starttaamiseksi starttaamisiksi
abessive starttaamisetta starttaamisitta
instructive — starttaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of starttaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative starttaamiseni starttaamiseni
accusative nom. starttaamiseni starttaamiseni
gen. starttaamiseni
genitive starttaamiseni starttaamisteni
starttaamisieni
partitive starttaamistani starttaamisiani
inessive starttaamisessani starttaamisissani
elative starttaamisestani starttaamisistani
illative starttaamiseeni starttaamisiini
adessive starttaamisellani starttaamisillani
ablative starttaamiseltani starttaamisiltani
allative starttaamiselleni starttaamisilleni
essive starttaamisenani starttaamisinani
translative starttaamisekseni starttaamisikseni
abessive starttaamisettani starttaamisittani
instructive — —
comitative — starttaamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative starttaamisesi starttaamisesi
accusative nom. starttaamisesi starttaamisesi
gen. starttaamisesi
genitive starttaamisesi starttaamistesi
starttaamisiesi
partitive starttaamistasi starttaamisiasi
inessive starttaamisessasi starttaamisissasi
elative starttaamisestasi starttaamisistasi
illative starttaamiseesi starttaamisiisi
adessive starttaamisellasi starttaamisillasi
ablative starttaamiseltasi starttaamisiltasi
allative starttaamisellesi starttaamisillesi
essive starttaamisenasi starttaamisinasi
translative starttaamiseksesi starttaamisiksesi
abessive starttaamisettasi starttaamisittasi
instructive — —
comitative — starttaamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative starttaamisemme starttaamisemme
accusative nom. starttaamisemme starttaamisemme
gen. starttaamisemme
genitive starttaamisemme starttaamistemme
starttaamisiemme
partitive starttaamistamme starttaamisiamme
inessive starttaamisessamme starttaamisissamme
elative starttaamisestamme starttaamisistamme
illative starttaamiseemme starttaamisiimme
adessive starttaamisellamme starttaamisillamme
ablative starttaamiseltamme starttaamisiltamme
allative starttaamisellemme starttaamisillemme
essive starttaamisenamme starttaamisinamme
translative starttaamiseksemme starttaamisiksemme
abessive starttaamisettamme starttaamisittamme
instructive — —
comitative — starttaamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative starttaamisenne starttaamisenne
accusative nom. starttaamisenne starttaamisenne
gen. starttaamisenne
genitive starttaamisenne starttaamistenne
starttaamisienne
partitive starttaamistanne starttaamisianne
inessive starttaamisessanne starttaamisissanne
elative starttaamisestanne starttaamisistanne
illative starttaamiseenne starttaamisiinne
adessive starttaamisellanne starttaamisillanne
ablative starttaamiseltanne starttaamisiltanne
allative starttaamisellenne starttaamisillenne
essive starttaamisenanne starttaamisinanne
translative starttaamiseksenne starttaamisiksenne
abessive starttaamisettanne starttaamisittanne
instructive — —
comitative — starttaamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative starttaamisensa starttaamisensa
accusative nom. starttaamisensa starttaamisensa
gen. starttaamisensa
genitive starttaamisensa starttaamistensa
starttaamisiensa
partitive starttaamistaan
starttaamistansa 		starttaamisiaan
starttaamisiansa
inessive starttaamisessaan
starttaamisessansa 		starttaamisissaan
starttaamisissansa
elative starttaamisestaan
starttaamisestansa 		starttaamisistaan
starttaamisistansa
illative starttaamiseensa starttaamisiinsa
adessive starttaamisellaan
starttaamisellansa 		starttaamisillaan
starttaamisillansa
ablative starttaamiseltaan
starttaamiseltansa 		starttaamisiltaan
starttaamisiltansa
allative starttaamiselleen
starttaamisellensa 		starttaamisilleen
starttaamisillensa
essive starttaamisenaan
starttaamisenansa 		starttaamisinaan
starttaamisinansa
translative starttaamisekseen
starttaamiseksensa 		starttaamisikseen
starttaamisiksensa
abessive starttaamisettaan
starttaamisettansa 		starttaamisittaan
starttaamisittansa
instructive — —
comitative — starttaamisineen
starttaamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.