streikata

Finnish

Etymology

< English strike (“to stop working”)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈstrei̯kɑtɑˣ/, [ˈs̠tre̞i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -eikɑtɑ
  • Syllabification(key): strei‧ka‧ta
  • Hyphenation(key): strei‧ka‧ta

Verb

streikata (colloquial)

  1. to break down (to fail to work)
    Moottori streikkaa.
    The motor broke down.

Conjugation

Inflection of streikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. streikkaan en streikkaa 1st sing. olen streikannut en ole streikannut
2nd sing. streikkaat et streikkaa 2nd sing. olet streikannut et ole streikannut
3rd sing. streikkaa ei streikkaa 3rd sing. on streikannut ei ole streikannut
1st plur. streikkaamme emme streikkaa 1st plur. olemme streikanneet emme ole streikanneet
2nd plur. streikkaatte ette streikkaa 2nd plur. olette streikanneet ette ole streikanneet
3rd plur. streikkaavat eivät streikkaa 3rd plur. ovat streikanneet eivät ole streikanneet
passive streikataan ei streikata passive on streikattu ei ole streikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. streikkasin en streikannut 1st sing. olin streikannut en ollut streikannut
2nd sing. streikkasit et streikannut 2nd sing. olit streikannut et ollut streikannut
3rd sing. streikkasi ei streikannut 3rd sing. oli streikannut ei ollut streikannut
1st plur. streikkasimme emme streikanneet 1st plur. olimme streikanneet emme olleet streikanneet
2nd plur. streikkasitte ette streikanneet 2nd plur. olitte streikanneet ette olleet streikanneet
3rd plur. streikkasivat eivät streikanneet 3rd plur. olivat streikanneet eivät olleet streikanneet
passive streikattiin ei streikattu passive oli streikattu ei ollut streikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. streikkaisin en streikkaisi 1st sing. olisin streikannut en olisi streikannut
2nd sing. streikkaisit et streikkaisi 2nd sing. olisit streikannut et olisi streikannut
3rd sing. streikkaisi ei streikkaisi 3rd sing. olisi streikannut ei olisi streikannut
1st plur. streikkaisimme emme streikkaisi 1st plur. olisimme streikanneet emme olisi streikanneet
2nd plur. streikkaisitte ette streikkaisi 2nd plur. olisitte streikanneet ette olisi streikanneet
3rd plur. streikkaisivat eivät streikkaisi 3rd plur. olisivat streikanneet eivät olisi streikanneet
passive streikattaisiin ei streikattaisi passive olisi streikattu ei olisi streikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. streikkaa älä streikkaa 2nd sing. — —
3rd sing. streikatkoon älköön streikatko 3rd sing. olkoon streikannut älköön olko streikannut
1st plur. streikatkaamme älkäämme streikatko 1st plur. — —
2nd plur. streikatkaa älkää streikatko 2nd plur. — —
3rd plur. streikatkoot älkööt streikatko 3rd plur. olkoot streikanneet älkööt olko streikanneet
passive streikattakoon älköön streikattako passive olkoon streikattu älköön olko streikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. streikannen en streikanne 1st sing. lienen streikannut en liene streikannut
2nd sing. streikannet et streikanne 2nd sing. lienet streikannut et liene streikannut
3rd sing. streikannee ei streikanne 3rd sing. lienee streikannut ei liene streikannut
1st plur. streikannemme emme streikanne 1st plur. lienemme streikanneet emme liene streikanneet
2nd plur. streikannette ette streikanne 2nd plur. lienette streikanneet ette liene streikanneet
3rd plur. streikannevat eivät streikanne 3rd plur. lienevät streikanneet eivät liene streikanneet
passive streikattaneen ei streikattane passive lienee streikattu ei liene streikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st streikata present streikkaava streikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st streikatakseni streikataksemme
2nd streikataksesi streikataksenne
3rd streikatakseen
streikataksensa
past streikannut streikattu
2nd inessive2 streikatessa streikattaessa agent4 streikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st streikatessani streikatessamme
2nd streikatessasi streikatessanne
3rd streikatessaan
streikatessansa
negative streikkaamaton
instructive streikaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive streikkaamassa —
elative streikkaamasta —
illative streikkaamaan —
adessive streikkaamalla —
abessive streikkaamatta —
instructive streikkaaman streikattaman
4th3 verbal noun streikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st streikkaamaisillani streikkaamaisillamme
2nd streikkaamaisillasi streikkaamaisillanne
3rd streikkaamaisillaan
streikkaamaisillansa

Synonyms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.