suivaantua

Finnish

Etymology

From suiva- +‎ -Vntua, likely ultimately derived from suu whence also suuttua.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsui̯ʋɑːntuɑˣ/, [ˈs̠ui̯ʋɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): sui‧vaan‧tu‧a
  • Hyphenation(key): sui‧vaan‧tua

Verb

suivaantua

  1. (intransitive) to become unhappy, tired (of) or angry

Conjugation

Inflection of suivaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suivaannun en suivaannu 1st sing. olen suivaantunut en ole suivaantunut
2nd sing. suivaannut et suivaannu 2nd sing. olet suivaantunut et ole suivaantunut
3rd sing. suivaantuu ei suivaannu 3rd sing. on suivaantunut ei ole suivaantunut
1st plur. suivaannumme emme suivaannu 1st plur. olemme suivaantuneet emme ole suivaantuneet
2nd plur. suivaannutte ette suivaannu 2nd plur. olette suivaantuneet ette ole suivaantuneet
3rd plur. suivaantuvat eivät suivaannu 3rd plur. ovat suivaantuneet eivät ole suivaantuneet
passive suivaannutaan ei suivaannuta passive on suivaannuttu ei ole suivaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suivaannuin en suivaantunut 1st sing. olin suivaantunut en ollut suivaantunut
2nd sing. suivaannuit et suivaantunut 2nd sing. olit suivaantunut et ollut suivaantunut
3rd sing. suivaantui ei suivaantunut 3rd sing. oli suivaantunut ei ollut suivaantunut
1st plur. suivaannuimme emme suivaantuneet 1st plur. olimme suivaantuneet emme olleet suivaantuneet
2nd plur. suivaannuitte ette suivaantuneet 2nd plur. olitte suivaantuneet ette olleet suivaantuneet
3rd plur. suivaantuivat eivät suivaantuneet 3rd plur. olivat suivaantuneet eivät olleet suivaantuneet
passive suivaannuttiin ei suivaannuttu passive oli suivaannuttu ei ollut suivaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suivaantuisin en suivaantuisi 1st sing. olisin suivaantunut en olisi suivaantunut
2nd sing. suivaantuisit et suivaantuisi 2nd sing. olisit suivaantunut et olisi suivaantunut
3rd sing. suivaantuisi ei suivaantuisi 3rd sing. olisi suivaantunut ei olisi suivaantunut
1st plur. suivaantuisimme emme suivaantuisi 1st plur. olisimme suivaantuneet emme olisi suivaantuneet
2nd plur. suivaantuisitte ette suivaantuisi 2nd plur. olisitte suivaantuneet ette olisi suivaantuneet
3rd plur. suivaantuisivat eivät suivaantuisi 3rd plur. olisivat suivaantuneet eivät olisi suivaantuneet
passive suivaannuttaisiin ei suivaannuttaisi passive olisi suivaannuttu ei olisi suivaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. suivaannu älä suivaannu 2nd sing. — —
3rd sing. suivaantukoon älköön suivaantuko 3rd sing. olkoon suivaantunut älköön olko suivaantunut
1st plur. suivaantukaamme älkäämme suivaantuko 1st plur. — —
2nd plur. suivaantukaa älkää suivaantuko 2nd plur. — —
3rd plur. suivaantukoot älkööt suivaantuko 3rd plur. olkoot suivaantuneet älkööt olko suivaantuneet
passive suivaannuttakoon älköön suivaannuttako passive olkoon suivaannuttu älköön olko suivaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suivaantunen en suivaantune 1st sing. lienen suivaantunut en liene suivaantunut
2nd sing. suivaantunet et suivaantune 2nd sing. lienet suivaantunut et liene suivaantunut
3rd sing. suivaantunee ei suivaantune 3rd sing. lienee suivaantunut ei liene suivaantunut
1st plur. suivaantunemme emme suivaantune 1st plur. lienemme suivaantuneet emme liene suivaantuneet
2nd plur. suivaantunette ette suivaantune 2nd plur. lienette suivaantuneet ette liene suivaantuneet
3rd plur. suivaantunevat eivät suivaantune 3rd plur. lienevät suivaantuneet eivät liene suivaantuneet
passive suivaannuttaneen ei suivaannuttane passive lienee suivaannuttu ei liene suivaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suivaantua present suivaantuva suivaannuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suivaantuakseni suivaantuaksemme
2nd suivaantuaksesi suivaantuaksenne
3rd suivaantuakseen
suivaantuaksensa
past suivaantunut suivaannuttu
2nd inessive2 suivaantuessa suivaannuttaessa agent4 suivaantuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suivaantuessani suivaantuessamme
2nd suivaantuessasi suivaantuessanne
3rd suivaantuessaan
suivaantuessansa
negative suivaantumaton
instructive suivaantuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive suivaantumassa —
elative suivaantumasta —
illative suivaantumaan —
adessive suivaantumalla —
abessive suivaantumatta —
instructive suivaantuman suivaannuttaman
4th3 verbal noun suivaantuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suivaantumaisillani suivaantumaisillamme
2nd suivaantumaisillasi suivaantumaisillanne
3rd suivaantumaisillaan
suivaantumaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.