suomenmielinen

Finnish

Etymology

Suomen +‎ -mielinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuo̯menˌmie̯linen/, [ˈs̠uo̞̯me̞mˌmie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): suo‧men‧mie‧li‧nen
  • Hyphenation(key): suomen‧mieli‧nen

Adjective

suomenmielinen

  1. pro-Finnish

Declension

Inflection of suomenmielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suomenmielinen suomenmieliset
genitive suomenmielisen suomenmielisten
suomenmielisien
partitive suomenmielistä suomenmielisiä
illative suomenmieliseen suomenmielisiin
singular plural
nominative suomenmielinen suomenmieliset
accusative nom. suomenmielinen suomenmieliset
gen. suomenmielisen
genitive suomenmielisen suomenmielisten
suomenmielisien
partitive suomenmielistä suomenmielisiä
inessive suomenmielisessä suomenmielisissä
elative suomenmielisestä suomenmielisistä
illative suomenmieliseen suomenmielisiin
adessive suomenmielisellä suomenmielisillä
ablative suomenmieliseltä suomenmielisiltä
allative suomenmieliselle suomenmielisille
essive suomenmielisenä suomenmielisinä
translative suomenmieliseksi suomenmielisiksi
abessive suomenmielisettä suomenmielisittä
instructive — suomenmielisin
comitative — suomenmielisine
Possessive forms of suomenmielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative suomenmieliseni suomenmieliseni
accusative nom. suomenmieliseni suomenmieliseni
gen. suomenmieliseni
genitive suomenmieliseni suomenmielisteni
suomenmielisieni
partitive suomenmielistäni suomenmielisiäni
inessive suomenmielisessäni suomenmielisissäni
elative suomenmielisestäni suomenmielisistäni
illative suomenmieliseeni suomenmielisiini
adessive suomenmieliselläni suomenmielisilläni
ablative suomenmieliseltäni suomenmielisiltäni
allative suomenmieliselleni suomenmielisilleni
essive suomenmielisenäni suomenmielisinäni
translative suomenmielisekseni suomenmielisikseni
abessive suomenmielisettäni suomenmielisittäni
instructive — —
comitative — suomenmielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suomenmielisesi suomenmielisesi
accusative nom. suomenmielisesi suomenmielisesi
gen. suomenmielisesi
genitive suomenmielisesi suomenmielistesi
suomenmielisiesi
partitive suomenmielistäsi suomenmielisiäsi
inessive suomenmielisessäsi suomenmielisissäsi
elative suomenmielisestäsi suomenmielisistäsi
illative suomenmieliseesi suomenmielisiisi
adessive suomenmieliselläsi suomenmielisilläsi
ablative suomenmieliseltäsi suomenmielisiltäsi
allative suomenmielisellesi suomenmielisillesi
essive suomenmielisenäsi suomenmielisinäsi
translative suomenmieliseksesi suomenmielisiksesi
abessive suomenmielisettäsi suomenmielisittäsi
instructive — —
comitative — suomenmielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suomenmielisemme suomenmielisemme
accusative nom. suomenmielisemme suomenmielisemme
gen. suomenmielisemme
genitive suomenmielisemme suomenmielistemme
suomenmielisiemme
partitive suomenmielistämme suomenmielisiämme
inessive suomenmielisessämme suomenmielisissämme
elative suomenmielisestämme suomenmielisistämme
illative suomenmieliseemme suomenmielisiimme
adessive suomenmielisellämme suomenmielisillämme
ablative suomenmieliseltämme suomenmielisiltämme
allative suomenmielisellemme suomenmielisillemme
essive suomenmielisenämme suomenmielisinämme
translative suomenmieliseksemme suomenmielisiksemme
abessive suomenmielisettämme suomenmielisittämme
instructive — —
comitative — suomenmielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suomenmielisenne suomenmielisenne
accusative nom. suomenmielisenne suomenmielisenne
gen. suomenmielisenne
genitive suomenmielisenne suomenmielistenne
suomenmielisienne
partitive suomenmielistänne suomenmielisiänne
inessive suomenmielisessänne suomenmielisissänne
elative suomenmielisestänne suomenmielisistänne
illative suomenmieliseenne suomenmielisiinne
adessive suomenmielisellänne suomenmielisillänne
ablative suomenmieliseltänne suomenmielisiltänne
allative suomenmielisellenne suomenmielisillenne
essive suomenmielisenänne suomenmielisinänne
translative suomenmieliseksenne suomenmielisiksenne
abessive suomenmielisettänne suomenmielisittänne
instructive — —
comitative — suomenmielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative suomenmielisensä suomenmielisensä
accusative nom. suomenmielisensä suomenmielisensä
gen. suomenmielisensä
genitive suomenmielisensä suomenmielistensä
suomenmielisiensä
partitive suomenmielistään
suomenmielistänsä 		suomenmielisiään
suomenmielisiänsä
inessive suomenmielisessään
suomenmielisessänsä 		suomenmielisissään
suomenmielisissänsä
elative suomenmielisestään
suomenmielisestänsä 		suomenmielisistään
suomenmielisistänsä
illative suomenmieliseensä suomenmielisiinsä
adessive suomenmielisellään
suomenmielisellänsä 		suomenmielisillään
suomenmielisillänsä
ablative suomenmieliseltään
suomenmieliseltänsä 		suomenmielisiltään
suomenmielisiltänsä
allative suomenmieliselleen
suomenmielisellensä 		suomenmielisilleen
suomenmielisillensä
essive suomenmielisenään
suomenmielisenänsä 		suomenmielisinään
suomenmielisinänsä
translative suomenmielisekseen
suomenmieliseksensä 		suomenmielisikseen
suomenmielisiksensä
abessive suomenmielisettään
suomenmielisettänsä 		suomenmielisittään
suomenmielisittänsä
instructive — —
comitative — suomenmielisineen
suomenmielisinensä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.