suoristin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuo̯ristin/, [ˈs̠uo̞̯ris̠tin]
  • Rhymes: -uoristin
  • Syllabification(key): suo‧ris‧tin
  • Hyphenation(key): suo‧ris‧tin

Etymology 1

suoristaa +‎ -in

Noun

suoristin

  1. straightener (device for straightening)
Declension
Inflection of suoristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative suoristin suoristimet
genitive suoristimen suoristimien
suoristinten
partitive suoristintä suoristimiä
illative suoristimeen suoristimiin
singular plural
nominative suoristin suoristimet
accusative nom. suoristin suoristimet
gen. suoristimen
genitive suoristimen suoristimien
suoristinten
partitive suoristintä suoristimiä
inessive suoristimessä suoristimissä
elative suoristimestä suoristimistä
illative suoristimeen suoristimiin
adessive suoristimellä suoristimillä
ablative suoristimeltä suoristimiltä
allative suoristimelle suoristimille
essive suoristimenä suoristiminä
translative suoristimeksi suoristimiksi
abessive suoristimettä suoristimittä
instructive — suoristimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suoristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative suoristimeni suoristimeni
accusative nom. suoristimeni suoristimeni
gen. suoristimeni
genitive suoristimeni suoristimieni
suoristinteni
partitive suoristintäni suoristimiäni
inessive suoristimessäni suoristimissäni
elative suoristimestäni suoristimistäni
illative suoristimeeni suoristimiini
adessive suoristimelläni suoristimilläni
ablative suoristimeltäni suoristimiltäni
allative suoristimelleni suoristimilleni
essive suoristimenäni suoristiminäni
translative suoristimekseni suoristimikseni
abessive suoristimettäni suoristimittäni
instructive — —
comitative — suoristimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suoristimesi suoristimesi
accusative nom. suoristimesi suoristimesi
gen. suoristimesi
genitive suoristimesi suoristimiesi
suoristintesi
partitive suoristintäsi suoristimiäsi
inessive suoristimessäsi suoristimissäsi
elative suoristimestäsi suoristimistäsi
illative suoristimeesi suoristimiisi
adessive suoristimelläsi suoristimilläsi
ablative suoristimeltäsi suoristimiltäsi
allative suoristimellesi suoristimillesi
essive suoristimenäsi suoristiminäsi
translative suoristimeksesi suoristimiksesi
abessive suoristimettäsi suoristimittäsi
instructive — —
comitative — suoristiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suoristimemme suoristimemme
accusative nom. suoristimemme suoristimemme
gen. suoristimemme
genitive suoristimemme suoristimiemme
suoristintemme
partitive suoristintämme suoristimiämme
inessive suoristimessämme suoristimissämme
elative suoristimestämme suoristimistämme
illative suoristimeemme suoristimiimme
adessive suoristimellämme suoristimillämme
ablative suoristimeltämme suoristimiltämme
allative suoristimellemme suoristimillemme
essive suoristimenämme suoristiminämme
translative suoristimeksemme suoristimiksemme
abessive suoristimettämme suoristimittämme
instructive — —
comitative — suoristiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suoristimenne suoristimenne
accusative nom. suoristimenne suoristimenne
gen. suoristimenne
genitive suoristimenne suoristimienne
suoristintenne
partitive suoristintänne suoristimiänne
inessive suoristimessänne suoristimissänne
elative suoristimestänne suoristimistänne
illative suoristimeenne suoristimiinne
adessive suoristimellänne suoristimillänne
ablative suoristimeltänne suoristimiltänne
allative suoristimellenne suoristimillenne
essive suoristimenänne suoristiminänne
translative suoristimeksenne suoristimiksenne
abessive suoristimettänne suoristimittänne
instructive — —
comitative — suoristiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative suoristimensä suoristimensä
accusative nom. suoristimensä suoristimensä
gen. suoristimensä
genitive suoristimensä suoristimiensä
suoristintensä
partitive suoristintään
suoristintänsä 		suoristimiään
suoristimiänsä
inessive suoristimessään
suoristimessänsä 		suoristimissään
suoristimissänsä
elative suoristimestään
suoristimestänsä 		suoristimistään
suoristimistänsä
illative suoristimeensä suoristimiinsä
adessive suoristimellään
suoristimellänsä 		suoristimillään
suoristimillänsä
ablative suoristimeltään
suoristimeltänsä 		suoristimiltään
suoristimiltänsä
allative suoristimelleen
suoristimellensä 		suoristimilleen
suoristimillensä
essive suoristimenään
suoristimenänsä 		suoristiminään
suoristiminänsä
translative suoristimekseen
suoristimeksensä 		suoristimikseen
suoristimiksensä
abessive suoristimettään
suoristimettänsä 		suoristimittään
suoristimittänsä
instructive — —
comitative — suoristimineen
suoristiminensä
Derived terms
compounds

Etymology 2

Verb

suoristin

  1. first-person singular past indicative of suoristaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.