suututella

Finnish

Etymology

suututtaa +‎ -ella

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuːtutelːɑˣ/, [ˈs̠uːt̪uˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): suu‧tu‧tel‧la
  • Hyphenation(key): suu‧tu‧tel‧la

Verb

suututella

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of suututtaa (“to make angry”)

Conjugation

Inflection of suututella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suututtelen en suututtele 1st sing. olen suututellut en ole suututellut
2nd sing. suututtelet et suututtele 2nd sing. olet suututellut et ole suututellut
3rd sing. suututtelee ei suututtele 3rd sing. on suututellut ei ole suututellut
1st plur. suututtelemme emme suututtele 1st plur. olemme suututelleet emme ole suututelleet
2nd plur. suututtelette ette suututtele 2nd plur. olette suututelleet ette ole suututelleet
3rd plur. suututtelevat eivät suututtele 3rd plur. ovat suututelleet eivät ole suututelleet
passive suututellaan ei suututella passive on suututeltu ei ole suututeltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suututtelin en suututellut 1st sing. olin suututellut en ollut suututellut
2nd sing. suututtelit et suututellut 2nd sing. olit suututellut et ollut suututellut
3rd sing. suututteli ei suututellut 3rd sing. oli suututellut ei ollut suututellut
1st plur. suututtelimme emme suututelleet 1st plur. olimme suututelleet emme olleet suututelleet
2nd plur. suututtelitte ette suututelleet 2nd plur. olitte suututelleet ette olleet suututelleet
3rd plur. suututtelivat eivät suututelleet 3rd plur. olivat suututelleet eivät olleet suututelleet
passive suututeltiin ei suututeltu passive oli suututeltu ei ollut suututeltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suututtelisin en suututtelisi 1st sing. olisin suututellut en olisi suututellut
2nd sing. suututtelisit et suututtelisi 2nd sing. olisit suututellut et olisi suututellut
3rd sing. suututtelisi ei suututtelisi 3rd sing. olisi suututellut ei olisi suututellut
1st plur. suututtelisimme emme suututtelisi 1st plur. olisimme suututelleet emme olisi suututelleet
2nd plur. suututtelisitte ette suututtelisi 2nd plur. olisitte suututelleet ette olisi suututelleet
3rd plur. suututtelisivat eivät suututtelisi 3rd plur. olisivat suututelleet eivät olisi suututelleet
passive suututeltaisiin ei suututeltaisi passive olisi suututeltu ei olisi suututeltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. suututtele älä suututtele 2nd sing. — —
3rd sing. suututelkoon älköön suututelko 3rd sing. olkoon suututellut älköön olko suututellut
1st plur. suututelkaamme älkäämme suututelko 1st plur. — —
2nd plur. suututelkaa älkää suututelko 2nd plur. — —
3rd plur. suututelkoot älkööt suututelko 3rd plur. olkoot suututelleet älkööt olko suututelleet
passive suututeltakoon älköön suututeltako passive olkoon suututeltu älköön olko suututeltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suututellen en suututelle 1st sing. lienen suututellut en liene suututellut
2nd sing. suututellet et suututelle 2nd sing. lienet suututellut et liene suututellut
3rd sing. suututellee ei suututelle 3rd sing. lienee suututellut ei liene suututellut
1st plur. suututellemme emme suututelle 1st plur. lienemme suututelleet emme liene suututelleet
2nd plur. suututellette ette suututelle 2nd plur. lienette suututelleet ette liene suututelleet
3rd plur. suututellevat eivät suututelle 3rd plur. lienevät suututelleet eivät liene suututelleet
passive suututeltaneen ei suututeltane passive lienee suututeltu ei liene suututeltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suututella present suututteleva suututeltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suututellakseni suututellaksemme
2nd suututellaksesi suututellaksenne
3rd suututellakseen
suututellaksensa
past suututellut suututeltu
2nd inessive2 suututellessa suututeltaessa agent4 suututtelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suututellessani suututellessamme
2nd suututellessasi suututellessanne
3rd suututellessaan
suututellessansa
negative suututtelematon
instructive suututellen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive suututtelemassa —
elative suututtelemasta —
illative suututtelemaan —
adessive suututtelemalla —
abessive suututtelematta —
instructive suututteleman suututeltaman
4th3 verbal noun suututteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suututtelemaisillani suututtelemaisillamme
2nd suututtelemaisillasi suututtelemaisillanne
3rd suututtelemaisillaan
suututtelemaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.