suvaitsevuus

Finnish

Etymology

suvaitseva +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuʋɑi̯tseʋuːs/, [ˈs̠uʋɑ̝i̯tˌs̠e̞ʋuːs̠]
  • Rhymes: -eʋuːs
  • Syllabification(key): su‧vait‧se‧vuus
  • Hyphenation(key): su‧vait‧se‧vuus

Noun

suvaitsevuus

  1. tolerance (tending to permit, allow, understand, or accept)

Declension

Inflection of suvaitsevuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative suvaitsevuus suvaitsevuudet
genitive suvaitsevuuden suvaitsevuuksien
partitive suvaitsevuutta suvaitsevuuksia
illative suvaitsevuuteen suvaitsevuuksiin
singular plural
nominative suvaitsevuus suvaitsevuudet
accusative nom. suvaitsevuus suvaitsevuudet
gen. suvaitsevuuden
genitive suvaitsevuuden suvaitsevuuksien
partitive suvaitsevuutta suvaitsevuuksia
inessive suvaitsevuudessa suvaitsevuuksissa
elative suvaitsevuudesta suvaitsevuuksista
illative suvaitsevuuteen suvaitsevuuksiin
adessive suvaitsevuudella suvaitsevuuksilla
ablative suvaitsevuudelta suvaitsevuuksilta
allative suvaitsevuudelle suvaitsevuuksille
essive suvaitsevuutena suvaitsevuuksina
translative suvaitsevuudeksi suvaitsevuuksiksi
abessive suvaitsevuudetta suvaitsevuuksitta
instructive — suvaitsevuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suvaitsevuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsevuuteni suvaitsevuuteni
accusative nom. suvaitsevuuteni suvaitsevuuteni
gen. suvaitsevuuteni
genitive suvaitsevuuteni suvaitsevuuksieni
partitive suvaitsevuuttani suvaitsevuuksiani
inessive suvaitsevuudessani suvaitsevuuksissani
elative suvaitsevuudestani suvaitsevuuksistani
illative suvaitsevuuteeni suvaitsevuuksiini
adessive suvaitsevuudellani suvaitsevuuksillani
ablative suvaitsevuudeltani suvaitsevuuksiltani
allative suvaitsevuudelleni suvaitsevuuksilleni
essive suvaitsevuutenani suvaitsevuuksinani
translative suvaitsevuudekseni suvaitsevuuksikseni
abessive suvaitsevuudettani suvaitsevuuksittani
instructive — —
comitative — suvaitsevuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsevuutesi suvaitsevuutesi
accusative nom. suvaitsevuutesi suvaitsevuutesi
gen. suvaitsevuutesi
genitive suvaitsevuutesi suvaitsevuuksiesi
partitive suvaitsevuuttasi suvaitsevuuksiasi
inessive suvaitsevuudessasi suvaitsevuuksissasi
elative suvaitsevuudestasi suvaitsevuuksistasi
illative suvaitsevuuteesi suvaitsevuuksiisi
adessive suvaitsevuudellasi suvaitsevuuksillasi
ablative suvaitsevuudeltasi suvaitsevuuksiltasi
allative suvaitsevuudellesi suvaitsevuuksillesi
essive suvaitsevuutenasi suvaitsevuuksinasi
translative suvaitsevuudeksesi suvaitsevuuksiksesi
abessive suvaitsevuudettasi suvaitsevuuksittasi
instructive — —
comitative — suvaitsevuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsevuutemme suvaitsevuutemme
accusative nom. suvaitsevuutemme suvaitsevuutemme
gen. suvaitsevuutemme
genitive suvaitsevuutemme suvaitsevuuksiemme
partitive suvaitsevuuttamme suvaitsevuuksiamme
inessive suvaitsevuudessamme suvaitsevuuksissamme
elative suvaitsevuudestamme suvaitsevuuksistamme
illative suvaitsevuuteemme suvaitsevuuksiimme
adessive suvaitsevuudellamme suvaitsevuuksillamme
ablative suvaitsevuudeltamme suvaitsevuuksiltamme
allative suvaitsevuudellemme suvaitsevuuksillemme
essive suvaitsevuutenamme suvaitsevuuksinamme
translative suvaitsevuudeksemme suvaitsevuuksiksemme
abessive suvaitsevuudettamme suvaitsevuuksittamme
instructive — —
comitative — suvaitsevuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsevuutenne suvaitsevuutenne
accusative nom. suvaitsevuutenne suvaitsevuutenne
gen. suvaitsevuutenne
genitive suvaitsevuutenne suvaitsevuuksienne
partitive suvaitsevuuttanne suvaitsevuuksianne
inessive suvaitsevuudessanne suvaitsevuuksissanne
elative suvaitsevuudestanne suvaitsevuuksistanne
illative suvaitsevuuteenne suvaitsevuuksiinne
adessive suvaitsevuudellanne suvaitsevuuksillanne
ablative suvaitsevuudeltanne suvaitsevuuksiltanne
allative suvaitsevuudellenne suvaitsevuuksillenne
essive suvaitsevuutenanne suvaitsevuuksinanne
translative suvaitsevuudeksenne suvaitsevuuksiksenne
abessive suvaitsevuudettanne suvaitsevuuksittanne
instructive — —
comitative — suvaitsevuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative suvaitsevuutensa suvaitsevuutensa
accusative nom. suvaitsevuutensa suvaitsevuutensa
gen. suvaitsevuutensa
genitive suvaitsevuutensa suvaitsevuuksiensa
partitive suvaitsevuuttaan
suvaitsevuuttansa 		suvaitsevuuksiaan
suvaitsevuuksiansa
inessive suvaitsevuudessaan
suvaitsevuudessansa 		suvaitsevuuksissaan
suvaitsevuuksissansa
elative suvaitsevuudestaan
suvaitsevuudestansa 		suvaitsevuuksistaan
suvaitsevuuksistansa
illative suvaitsevuuteensa suvaitsevuuksiinsa
adessive suvaitsevuudellaan
suvaitsevuudellansa 		suvaitsevuuksillaan
suvaitsevuuksillansa
ablative suvaitsevuudeltaan
suvaitsevuudeltansa 		suvaitsevuuksiltaan
suvaitsevuuksiltansa
allative suvaitsevuudelleen
suvaitsevuudellensa 		suvaitsevuuksilleen
suvaitsevuuksillensa
essive suvaitsevuutenaan
suvaitsevuutenansa 		suvaitsevuuksinaan
suvaitsevuuksinansa
translative suvaitsevuudekseen
suvaitsevuudeksensa 		suvaitsevuuksikseen
suvaitsevuuksiksensa
abessive suvaitsevuudettaan
suvaitsevuudettansa 		suvaitsevuuksittaan
suvaitsevuuksittansa
instructive — —
comitative — suvaitsevuuksineen
suvaitsevuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.