taikaesine

Finnish

Etymology

taika +‎ esine

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑi̯kɑˌesineˣ/, [ˈt̪ɑ̝i̯kɑ̝ˌe̞s̠ine̞(ʔ)]
  • Rhymes: -esine
  • Syllabification(key): tai‧ka‧e‧si‧ne
  • Hyphenation(key): taika‧esi‧ne

Noun

taikaesine

  1. charm, amulet, fetish (an item thought to have magical powers)

Declension

Inflection of taikaesine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative taikaesine taikaesineet
genitive taikaesineen taikaesineiden
taikaesineitten
partitive taikaesinettä taikaesineitä
illative taikaesineeseen taikaesineisiin
taikaesineihin
singular plural
nominative taikaesine taikaesineet
accusative nom. taikaesine taikaesineet
gen. taikaesineen
genitive taikaesineen taikaesineiden
taikaesineitten
partitive taikaesinettä taikaesineitä
inessive taikaesineessä taikaesineissä
elative taikaesineestä taikaesineistä
illative taikaesineeseen taikaesineisiin
taikaesineihin
adessive taikaesineellä taikaesineillä
ablative taikaesineeltä taikaesineiltä
allative taikaesineelle taikaesineille
essive taikaesineenä taikaesineinä
translative taikaesineeksi taikaesineiksi
abessive taikaesineettä taikaesineittä
instructive — taikaesinein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of taikaesine (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative taikaesineeni taikaesineeni
accusative nom. taikaesineeni taikaesineeni
gen. taikaesineeni
genitive taikaesineeni taikaesineideni
taikaesineitteni
partitive taikaesinettäni taikaesineitäni
inessive taikaesineessäni taikaesineissäni
elative taikaesineestäni taikaesineistäni
illative taikaesineeseeni taikaesineisiini
taikaesineihini
adessive taikaesineelläni taikaesineilläni
ablative taikaesineeltäni taikaesineiltäni
allative taikaesineelleni taikaesineilleni
essive taikaesineenäni taikaesineinäni
translative taikaesineekseni taikaesineikseni
abessive taikaesineettäni taikaesineittäni
instructive — —
comitative — taikaesineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative taikaesineesi taikaesineesi
accusative nom. taikaesineesi taikaesineesi
gen. taikaesineesi
genitive taikaesineesi taikaesineidesi
taikaesineittesi
partitive taikaesinettäsi taikaesineitäsi
inessive taikaesineessäsi taikaesineissäsi
elative taikaesineestäsi taikaesineistäsi
illative taikaesineeseesi taikaesineisiisi
taikaesineihisi
adessive taikaesineelläsi taikaesineilläsi
ablative taikaesineeltäsi taikaesineiltäsi
allative taikaesineellesi taikaesineillesi
essive taikaesineenäsi taikaesineinäsi
translative taikaesineeksesi taikaesineiksesi
abessive taikaesineettäsi taikaesineittäsi
instructive — —
comitative — taikaesineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative taikaesineemme taikaesineemme
accusative nom. taikaesineemme taikaesineemme
gen. taikaesineemme
genitive taikaesineemme taikaesineidemme
taikaesineittemme
partitive taikaesinettämme taikaesineitämme
inessive taikaesineessämme taikaesineissämme
elative taikaesineestämme taikaesineistämme
illative taikaesineeseemme taikaesineisiimme
taikaesineihimme
adessive taikaesineellämme taikaesineillämme
ablative taikaesineeltämme taikaesineiltämme
allative taikaesineellemme taikaesineillemme
essive taikaesineenämme taikaesineinämme
translative taikaesineeksemme taikaesineiksemme
abessive taikaesineettämme taikaesineittämme
instructive — —
comitative — taikaesineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative taikaesineenne taikaesineenne
accusative nom. taikaesineenne taikaesineenne
gen. taikaesineenne
genitive taikaesineenne taikaesineidenne
taikaesineittenne
partitive taikaesinettänne taikaesineitänne
inessive taikaesineessänne taikaesineissänne
elative taikaesineestänne taikaesineistänne
illative taikaesineeseenne taikaesineisiinne
taikaesineihinne
adessive taikaesineellänne taikaesineillänne
ablative taikaesineeltänne taikaesineiltänne
allative taikaesineellenne taikaesineillenne
essive taikaesineenänne taikaesineinänne
translative taikaesineeksenne taikaesineiksenne
abessive taikaesineettänne taikaesineittänne
instructive — —
comitative — taikaesineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative taikaesineensä taikaesineensä
accusative nom. taikaesineensä taikaesineensä
gen. taikaesineensä
genitive taikaesineensä taikaesineidensä
taikaesineittensä
partitive taikaesinettään
taikaesinettänsä 		taikaesineitään
taikaesineitänsä
inessive taikaesineessään
taikaesineessänsä 		taikaesineissään
taikaesineissänsä
elative taikaesineestään
taikaesineestänsä 		taikaesineistään
taikaesineistänsä
illative taikaesineeseensä taikaesineisiinsä
taikaesineihinsä
adessive taikaesineellään
taikaesineellänsä 		taikaesineillään
taikaesineillänsä
ablative taikaesineeltään
taikaesineeltänsä 		taikaesineiltään
taikaesineiltänsä
allative taikaesineelleen
taikaesineellensä 		taikaesineilleen
taikaesineillensä
essive taikaesineenään
taikaesineenänsä 		taikaesineinään
taikaesineinänsä
translative taikaesineekseen
taikaesineeksensä 		taikaesineikseen
taikaesineiksensä
abessive taikaesineettään
taikaesineettänsä 		taikaesineittään
taikaesineittänsä
instructive — —
comitative — taikaesineineen
taikaesineinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.