tavallisuus

Finnish

Etymology

tavallinen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑʋɑlːisuːs/, [ˈt̪ɑ̝ʋɑ̝lˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): ta‧val‧li‧suus
  • Hyphenation(key): ta‧val‧li‧suus

Noun

tavallisuus

  1. The state of being normal, normality, normalcy, ordinariness.

Declension

Inflection of tavallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative tavallisuus tavallisuudet
genitive tavallisuuden tavallisuuksien
partitive tavallisuutta tavallisuuksia
illative tavallisuuteen tavallisuuksiin
singular plural
nominative tavallisuus tavallisuudet
accusative nom. tavallisuus tavallisuudet
gen. tavallisuuden
genitive tavallisuuden tavallisuuksien
partitive tavallisuutta tavallisuuksia
inessive tavallisuudessa tavallisuuksissa
elative tavallisuudesta tavallisuuksista
illative tavallisuuteen tavallisuuksiin
adessive tavallisuudella tavallisuuksilla
ablative tavallisuudelta tavallisuuksilta
allative tavallisuudelle tavallisuuksille
essive tavallisuutena tavallisuuksina
translative tavallisuudeksi tavallisuuksiksi
abessive tavallisuudetta tavallisuuksitta
instructive — tavallisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tavallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tavallisuuteni tavallisuuteni
accusative nom. tavallisuuteni tavallisuuteni
gen. tavallisuuteni
genitive tavallisuuteni tavallisuuksieni
partitive tavallisuuttani tavallisuuksiani
inessive tavallisuudessani tavallisuuksissani
elative tavallisuudestani tavallisuuksistani
illative tavallisuuteeni tavallisuuksiini
adessive tavallisuudellani tavallisuuksillani
ablative tavallisuudeltani tavallisuuksiltani
allative tavallisuudelleni tavallisuuksilleni
essive tavallisuutenani tavallisuuksinani
translative tavallisuudekseni tavallisuuksikseni
abessive tavallisuudettani tavallisuuksittani
instructive — —
comitative — tavallisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tavallisuutesi tavallisuutesi
accusative nom. tavallisuutesi tavallisuutesi
gen. tavallisuutesi
genitive tavallisuutesi tavallisuuksiesi
partitive tavallisuuttasi tavallisuuksiasi
inessive tavallisuudessasi tavallisuuksissasi
elative tavallisuudestasi tavallisuuksistasi
illative tavallisuuteesi tavallisuuksiisi
adessive tavallisuudellasi tavallisuuksillasi
ablative tavallisuudeltasi tavallisuuksiltasi
allative tavallisuudellesi tavallisuuksillesi
essive tavallisuutenasi tavallisuuksinasi
translative tavallisuudeksesi tavallisuuksiksesi
abessive tavallisuudettasi tavallisuuksittasi
instructive — —
comitative — tavallisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tavallisuutemme tavallisuutemme
accusative nom. tavallisuutemme tavallisuutemme
gen. tavallisuutemme
genitive tavallisuutemme tavallisuuksiemme
partitive tavallisuuttamme tavallisuuksiamme
inessive tavallisuudessamme tavallisuuksissamme
elative tavallisuudestamme tavallisuuksistamme
illative tavallisuuteemme tavallisuuksiimme
adessive tavallisuudellamme tavallisuuksillamme
ablative tavallisuudeltamme tavallisuuksiltamme
allative tavallisuudellemme tavallisuuksillemme
essive tavallisuutenamme tavallisuuksinamme
translative tavallisuudeksemme tavallisuuksiksemme
abessive tavallisuudettamme tavallisuuksittamme
instructive — —
comitative — tavallisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tavallisuutenne tavallisuutenne
accusative nom. tavallisuutenne tavallisuutenne
gen. tavallisuutenne
genitive tavallisuutenne tavallisuuksienne
partitive tavallisuuttanne tavallisuuksianne
inessive tavallisuudessanne tavallisuuksissanne
elative tavallisuudestanne tavallisuuksistanne
illative tavallisuuteenne tavallisuuksiinne
adessive tavallisuudellanne tavallisuuksillanne
ablative tavallisuudeltanne tavallisuuksiltanne
allative tavallisuudellenne tavallisuuksillenne
essive tavallisuutenanne tavallisuuksinanne
translative tavallisuudeksenne tavallisuuksiksenne
abessive tavallisuudettanne tavallisuuksittanne
instructive — —
comitative — tavallisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tavallisuutensa tavallisuutensa
accusative nom. tavallisuutensa tavallisuutensa
gen. tavallisuutensa
genitive tavallisuutensa tavallisuuksiensa
partitive tavallisuuttaan
tavallisuuttansa 		tavallisuuksiaan
tavallisuuksiansa
inessive tavallisuudessaan
tavallisuudessansa 		tavallisuuksissaan
tavallisuuksissansa
elative tavallisuudestaan
tavallisuudestansa 		tavallisuuksistaan
tavallisuuksistansa
illative tavallisuuteensa tavallisuuksiinsa
adessive tavallisuudellaan
tavallisuudellansa 		tavallisuuksillaan
tavallisuuksillansa
ablative tavallisuudeltaan
tavallisuudeltansa 		tavallisuuksiltaan
tavallisuuksiltansa
allative tavallisuudelleen
tavallisuudellensa 		tavallisuuksilleen
tavallisuuksillensa
essive tavallisuutenaan
tavallisuutenansa 		tavallisuuksinaan
tavallisuuksinansa
translative tavallisuudekseen
tavallisuudeksensa 		tavallisuuksikseen
tavallisuuksiksensa
abessive tavallisuudettaan
tavallisuudettansa 		tavallisuuksittaan
tavallisuuksittansa
instructive — —
comitative — tavallisuuksineen
tavallisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.