tavoitteleminen

Finnish

Etymology

tavoitella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtɑʋoi̯tːeleminen/, [ˈt̪ɑ̝ʋo̞i̯t̪̚ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ta‧voit‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ta‧voit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

tavoitteleminen

  1. verbal noun of tavoitella
    1. going for, seeking, striving (after)
    2. trying to grab or catch, attempting to reach

Declension

Inflection of tavoitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tavoitteleminen tavoittelemiset
genitive tavoittelemisen tavoittelemisten
tavoittelemisien
partitive tavoittelemista tavoittelemisia
illative tavoittelemiseen tavoittelemisiin
singular plural
nominative tavoitteleminen tavoittelemiset
accusative nom. tavoitteleminen tavoittelemiset
gen. tavoittelemisen
genitive tavoittelemisen tavoittelemisten
tavoittelemisien
partitive tavoittelemista tavoittelemisia
inessive tavoittelemisessa tavoittelemisissa
elative tavoittelemisesta tavoittelemisista
illative tavoittelemiseen tavoittelemisiin
adessive tavoittelemisella tavoittelemisilla
ablative tavoittelemiselta tavoittelemisilta
allative tavoittelemiselle tavoittelemisille
essive tavoittelemisena tavoittelemisina
translative tavoittelemiseksi tavoittelemisiksi
abessive tavoittelemisetta tavoittelemisitta
instructive — tavoittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tavoitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tavoittelemiseni tavoittelemiseni
accusative nom. tavoittelemiseni tavoittelemiseni
gen. tavoittelemiseni
genitive tavoittelemiseni tavoittelemisteni
tavoittelemisieni
partitive tavoittelemistani tavoittelemisiani
inessive tavoittelemisessani tavoittelemisissani
elative tavoittelemisestani tavoittelemisistani
illative tavoittelemiseeni tavoittelemisiini
adessive tavoittelemisellani tavoittelemisillani
ablative tavoittelemiseltani tavoittelemisiltani
allative tavoittelemiselleni tavoittelemisilleni
essive tavoittelemisenani tavoittelemisinani
translative tavoittelemisekseni tavoittelemisikseni
abessive tavoittelemisettani tavoittelemisittani
instructive — —
comitative — tavoittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tavoittelemisesi tavoittelemisesi
accusative nom. tavoittelemisesi tavoittelemisesi
gen. tavoittelemisesi
genitive tavoittelemisesi tavoittelemistesi
tavoittelemisiesi
partitive tavoittelemistasi tavoittelemisiasi
inessive tavoittelemisessasi tavoittelemisissasi
elative tavoittelemisestasi tavoittelemisistasi
illative tavoittelemiseesi tavoittelemisiisi
adessive tavoittelemisellasi tavoittelemisillasi
ablative tavoittelemiseltasi tavoittelemisiltasi
allative tavoittelemisellesi tavoittelemisillesi
essive tavoittelemisenasi tavoittelemisinasi
translative tavoittelemiseksesi tavoittelemisiksesi
abessive tavoittelemisettasi tavoittelemisittasi
instructive — —
comitative — tavoittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tavoittelemisemme tavoittelemisemme
accusative nom. tavoittelemisemme tavoittelemisemme
gen. tavoittelemisemme
genitive tavoittelemisemme tavoittelemistemme
tavoittelemisiemme
partitive tavoittelemistamme tavoittelemisiamme
inessive tavoittelemisessamme tavoittelemisissamme
elative tavoittelemisestamme tavoittelemisistamme
illative tavoittelemiseemme tavoittelemisiimme
adessive tavoittelemisellamme tavoittelemisillamme
ablative tavoittelemiseltamme tavoittelemisiltamme
allative tavoittelemisellemme tavoittelemisillemme
essive tavoittelemisenamme tavoittelemisinamme
translative tavoittelemiseksemme tavoittelemisiksemme
abessive tavoittelemisettamme tavoittelemisittamme
instructive — —
comitative — tavoittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tavoittelemisenne tavoittelemisenne
accusative nom. tavoittelemisenne tavoittelemisenne
gen. tavoittelemisenne
genitive tavoittelemisenne tavoittelemistenne
tavoittelemisienne
partitive tavoittelemistanne tavoittelemisianne
inessive tavoittelemisessanne tavoittelemisissanne
elative tavoittelemisestanne tavoittelemisistanne
illative tavoittelemiseenne tavoittelemisiinne
adessive tavoittelemisellanne tavoittelemisillanne
ablative tavoittelemiseltanne tavoittelemisiltanne
allative tavoittelemisellenne tavoittelemisillenne
essive tavoittelemisenanne tavoittelemisinanne
translative tavoittelemiseksenne tavoittelemisiksenne
abessive tavoittelemisettanne tavoittelemisittanne
instructive — —
comitative — tavoittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tavoittelemisensa tavoittelemisensa
accusative nom. tavoittelemisensa tavoittelemisensa
gen. tavoittelemisensa
genitive tavoittelemisensa tavoittelemistensa
tavoittelemisiensa
partitive tavoittelemistaan
tavoittelemistansa 		tavoittelemisiaan
tavoittelemisiansa
inessive tavoittelemisessaan
tavoittelemisessansa 		tavoittelemisissaan
tavoittelemisissansa
elative tavoittelemisestaan
tavoittelemisestansa 		tavoittelemisistaan
tavoittelemisistansa
illative tavoittelemiseensa tavoittelemisiinsa
adessive tavoittelemisellaan
tavoittelemisellansa 		tavoittelemisillaan
tavoittelemisillansa
ablative tavoittelemiseltaan
tavoittelemiseltansa 		tavoittelemisiltaan
tavoittelemisiltansa
allative tavoittelemiselleen
tavoittelemisellensa 		tavoittelemisilleen
tavoittelemisillensa
essive tavoittelemisenaan
tavoittelemisenansa 		tavoittelemisinaan
tavoittelemisinansa
translative tavoittelemisekseen
tavoittelemiseksensa 		tavoittelemisikseen
tavoittelemisiksensa
abessive tavoittelemisettaan
tavoittelemisettansa 		tavoittelemisittaan
tavoittelemisittansa
instructive — —
comitative — tavoittelemisineen
tavoittelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.