tippaakaan

Finnish

Etymology

The partitive singular of tippa (drop) +‎ -kaan.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtipːɑːkɑːn/, [ˈt̪ipːɑ̝ːkɑ̝ːn]
  • Rhymes: -ipːɑːkɑːn
  • Syllabification(key): tip‧paa‧kaan
  • Hyphenation(key): tip‧paa‧kaan

Adverb

tippaakaan (colloquial)

  1. (chiefly in the negative) (not) a bit, (not) one bit, (not) the least bit
    En ole tippaakaan kiinnostunut.
    I'm not one bit interested.