tiputtaminen

Finnish

Etymology

tiputtaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtiputːɑminen/, [ˈt̪iput̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): ti‧put‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ti‧put‧ta‧mi‧nen

Noun

tiputtaminen

  1. verbal noun of tiputtaa
    1. (informal) dropping (causing something to drop)
    2. dripping

Declension

Inflection of tiputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tiputtaminen tiputtamiset
genitive tiputtamisen tiputtamisten
tiputtamisien
partitive tiputtamista tiputtamisia
illative tiputtamiseen tiputtamisiin
singular plural
nominative tiputtaminen tiputtamiset
accusative nom. tiputtaminen tiputtamiset
gen. tiputtamisen
genitive tiputtamisen tiputtamisten
tiputtamisien
partitive tiputtamista tiputtamisia
inessive tiputtamisessa tiputtamisissa
elative tiputtamisesta tiputtamisista
illative tiputtamiseen tiputtamisiin
adessive tiputtamisella tiputtamisilla
ablative tiputtamiselta tiputtamisilta
allative tiputtamiselle tiputtamisille
essive tiputtamisena tiputtamisina
translative tiputtamiseksi tiputtamisiksi
abessive tiputtamisetta tiputtamisitta
instructive — tiputtamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tiputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tiputtamiseni tiputtamiseni
accusative nom. tiputtamiseni tiputtamiseni
gen. tiputtamiseni
genitive tiputtamiseni tiputtamisteni
tiputtamisieni
partitive tiputtamistani tiputtamisiani
inessive tiputtamisessani tiputtamisissani
elative tiputtamisestani tiputtamisistani
illative tiputtamiseeni tiputtamisiini
adessive tiputtamisellani tiputtamisillani
ablative tiputtamiseltani tiputtamisiltani
allative tiputtamiselleni tiputtamisilleni
essive tiputtamisenani tiputtamisinani
translative tiputtamisekseni tiputtamisikseni
abessive tiputtamisettani tiputtamisittani
instructive — —
comitative — tiputtamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tiputtamisesi tiputtamisesi
accusative nom. tiputtamisesi tiputtamisesi
gen. tiputtamisesi
genitive tiputtamisesi tiputtamistesi
tiputtamisiesi
partitive tiputtamistasi tiputtamisiasi
inessive tiputtamisessasi tiputtamisissasi
elative tiputtamisestasi tiputtamisistasi
illative tiputtamiseesi tiputtamisiisi
adessive tiputtamisellasi tiputtamisillasi
ablative tiputtamiseltasi tiputtamisiltasi
allative tiputtamisellesi tiputtamisillesi
essive tiputtamisenasi tiputtamisinasi
translative tiputtamiseksesi tiputtamisiksesi
abessive tiputtamisettasi tiputtamisittasi
instructive — —
comitative — tiputtamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tiputtamisemme tiputtamisemme
accusative nom. tiputtamisemme tiputtamisemme
gen. tiputtamisemme
genitive tiputtamisemme tiputtamistemme
tiputtamisiemme
partitive tiputtamistamme tiputtamisiamme
inessive tiputtamisessamme tiputtamisissamme
elative tiputtamisestamme tiputtamisistamme
illative tiputtamiseemme tiputtamisiimme
adessive tiputtamisellamme tiputtamisillamme
ablative tiputtamiseltamme tiputtamisiltamme
allative tiputtamisellemme tiputtamisillemme
essive tiputtamisenamme tiputtamisinamme
translative tiputtamiseksemme tiputtamisiksemme
abessive tiputtamisettamme tiputtamisittamme
instructive — —
comitative — tiputtamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tiputtamisenne tiputtamisenne
accusative nom. tiputtamisenne tiputtamisenne
gen. tiputtamisenne
genitive tiputtamisenne tiputtamistenne
tiputtamisienne
partitive tiputtamistanne tiputtamisianne
inessive tiputtamisessanne tiputtamisissanne
elative tiputtamisestanne tiputtamisistanne
illative tiputtamiseenne tiputtamisiinne
adessive tiputtamisellanne tiputtamisillanne
ablative tiputtamiseltanne tiputtamisiltanne
allative tiputtamisellenne tiputtamisillenne
essive tiputtamisenanne tiputtamisinanne
translative tiputtamiseksenne tiputtamisiksenne
abessive tiputtamisettanne tiputtamisittanne
instructive — —
comitative — tiputtamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tiputtamisensa tiputtamisensa
accusative nom. tiputtamisensa tiputtamisensa
gen. tiputtamisensa
genitive tiputtamisensa tiputtamistensa
tiputtamisiensa
partitive tiputtamistaan
tiputtamistansa 		tiputtamisiaan
tiputtamisiansa
inessive tiputtamisessaan
tiputtamisessansa 		tiputtamisissaan
tiputtamisissansa
elative tiputtamisestaan
tiputtamisestansa 		tiputtamisistaan
tiputtamisistansa
illative tiputtamiseensa tiputtamisiinsa
adessive tiputtamisellaan
tiputtamisellansa 		tiputtamisillaan
tiputtamisillansa
ablative tiputtamiseltaan
tiputtamiseltansa 		tiputtamisiltaan
tiputtamisiltansa
allative tiputtamiselleen
tiputtamisellensa 		tiputtamisilleen
tiputtamisillensa
essive tiputtamisenaan
tiputtamisenansa 		tiputtamisinaan
tiputtamisinansa
translative tiputtamisekseen
tiputtamiseksensa 		tiputtamisikseen
tiputtamisiksensa
abessive tiputtamisettaan
tiputtamisettansa 		tiputtamisittaan
tiputtamisittansa
instructive — —
comitative — tiputtamisineen
tiputtamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.