toiskertainen

Finnish

Etymology

tois- +‎ kerta +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtoi̯sˌkertɑi̯nen/, [ˈt̪o̞i̯s̠ˌk̟e̞rt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ertɑinen
  • Syllabification(key): tois‧ker‧tai‧nen
  • Hyphenation(key): tois‧kertai‧nen

Adjective

toiskertainen

  1. repeat, recurring

Declension

Inflection of toiskertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative toiskertainen toiskertaiset
genitive toiskertaisen toiskertaisten
toiskertaisien
partitive toiskertaista toiskertaisia
illative toiskertaiseen toiskertaisiin
singular plural
nominative toiskertainen toiskertaiset
accusative nom. toiskertainen toiskertaiset
gen. toiskertaisen
genitive toiskertaisen toiskertaisten
toiskertaisien
partitive toiskertaista toiskertaisia
inessive toiskertaisessa toiskertaisissa
elative toiskertaisesta toiskertaisista
illative toiskertaiseen toiskertaisiin
adessive toiskertaisella toiskertaisilla
ablative toiskertaiselta toiskertaisilta
allative toiskertaiselle toiskertaisille
essive toiskertaisena toiskertaisina
translative toiskertaiseksi toiskertaisiksi
abessive toiskertaisetta toiskertaisitta
instructive — toiskertaisin
comitative — toiskertaisine
Possessive forms of toiskertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative toiskertaiseni toiskertaiseni
accusative nom. toiskertaiseni toiskertaiseni
gen. toiskertaiseni
genitive toiskertaiseni toiskertaisteni
toiskertaisieni
partitive toiskertaistani toiskertaisiani
inessive toiskertaisessani toiskertaisissani
elative toiskertaisestani toiskertaisistani
illative toiskertaiseeni toiskertaisiini
adessive toiskertaisellani toiskertaisillani
ablative toiskertaiseltani toiskertaisiltani
allative toiskertaiselleni toiskertaisilleni
essive toiskertaisenani toiskertaisinani
translative toiskertaisekseni toiskertaisikseni
abessive toiskertaisettani toiskertaisittani
instructive — —
comitative — toiskertaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative toiskertaisesi toiskertaisesi
accusative nom. toiskertaisesi toiskertaisesi
gen. toiskertaisesi
genitive toiskertaisesi toiskertaistesi
toiskertaisiesi
partitive toiskertaistasi toiskertaisiasi
inessive toiskertaisessasi toiskertaisissasi
elative toiskertaisestasi toiskertaisistasi
illative toiskertaiseesi toiskertaisiisi
adessive toiskertaisellasi toiskertaisillasi
ablative toiskertaiseltasi toiskertaisiltasi
allative toiskertaisellesi toiskertaisillesi
essive toiskertaisenasi toiskertaisinasi
translative toiskertaiseksesi toiskertaisiksesi
abessive toiskertaisettasi toiskertaisittasi
instructive — —
comitative — toiskertaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative toiskertaisemme toiskertaisemme
accusative nom. toiskertaisemme toiskertaisemme
gen. toiskertaisemme
genitive toiskertaisemme toiskertaistemme
toiskertaisiemme
partitive toiskertaistamme toiskertaisiamme
inessive toiskertaisessamme toiskertaisissamme
elative toiskertaisestamme toiskertaisistamme
illative toiskertaiseemme toiskertaisiimme
adessive toiskertaisellamme toiskertaisillamme
ablative toiskertaiseltamme toiskertaisiltamme
allative toiskertaisellemme toiskertaisillemme
essive toiskertaisenamme toiskertaisinamme
translative toiskertaiseksemme toiskertaisiksemme
abessive toiskertaisettamme toiskertaisittamme
instructive — —
comitative — toiskertaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative toiskertaisenne toiskertaisenne
accusative nom. toiskertaisenne toiskertaisenne
gen. toiskertaisenne
genitive toiskertaisenne toiskertaistenne
toiskertaisienne
partitive toiskertaistanne toiskertaisianne
inessive toiskertaisessanne toiskertaisissanne
elative toiskertaisestanne toiskertaisistanne
illative toiskertaiseenne toiskertaisiinne
adessive toiskertaisellanne toiskertaisillanne
ablative toiskertaiseltanne toiskertaisiltanne
allative toiskertaisellenne toiskertaisillenne
essive toiskertaisenanne toiskertaisinanne
translative toiskertaiseksenne toiskertaisiksenne
abessive toiskertaisettanne toiskertaisittanne
instructive — —
comitative — toiskertaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative toiskertaisensa toiskertaisensa
accusative nom. toiskertaisensa toiskertaisensa
gen. toiskertaisensa
genitive toiskertaisensa toiskertaistensa
toiskertaisiensa
partitive toiskertaistaan
toiskertaistansa 		toiskertaisiaan
toiskertaisiansa
inessive toiskertaisessaan
toiskertaisessansa 		toiskertaisissaan
toiskertaisissansa
elative toiskertaisestaan
toiskertaisestansa 		toiskertaisistaan
toiskertaisistansa
illative toiskertaiseensa toiskertaisiinsa
adessive toiskertaisellaan
toiskertaisellansa 		toiskertaisillaan
toiskertaisillansa
ablative toiskertaiseltaan
toiskertaiseltansa 		toiskertaisiltaan
toiskertaisiltansa
allative toiskertaiselleen
toiskertaisellensa 		toiskertaisilleen
toiskertaisillensa
essive toiskertaisenaan
toiskertaisenansa 		toiskertaisinaan
toiskertaisinansa
translative toiskertaisekseen
toiskertaiseksensa 		toiskertaisikseen
toiskertaisiksensa
abessive toiskertaisettaan
toiskertaisettansa 		toiskertaisittaan
toiskertaisittansa
instructive — —
comitative — toiskertaisineen
toiskertaisinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.