tunnustaminen

Finnish

Etymology

tunnusta- +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtunːustɑminen/, [ˈt̪unːus̠ˌtɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): tun‧nus‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): tun‧nus‧ta‧mi‧nen

Noun

tunnustaminen

  1. verbal noun of tunnustaa
    1. acknowledgement
    2. (law) recognition
      vastavuoroinen tunnustaminen = mutual recognition

Declension

Inflection of tunnustaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tunnustaminen tunnustamiset
genitive tunnustamisen tunnustamisten
tunnustamisien
partitive tunnustamista tunnustamisia
illative tunnustamiseen tunnustamisiin
singular plural
nominative tunnustaminen tunnustamiset
accusative nom. tunnustaminen tunnustamiset
gen. tunnustamisen
genitive tunnustamisen tunnustamisten
tunnustamisien
partitive tunnustamista tunnustamisia
inessive tunnustamisessa tunnustamisissa
elative tunnustamisesta tunnustamisista
illative tunnustamiseen tunnustamisiin
adessive tunnustamisella tunnustamisilla
ablative tunnustamiselta tunnustamisilta
allative tunnustamiselle tunnustamisille
essive tunnustamisena tunnustamisina
translative tunnustamiseksi tunnustamisiksi
abessive tunnustamisetta tunnustamisitta
instructive — tunnustamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnustaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnustamiseni tunnustamiseni
accusative nom. tunnustamiseni tunnustamiseni
gen. tunnustamiseni
genitive tunnustamiseni tunnustamisteni
tunnustamisieni
partitive tunnustamistani tunnustamisiani
inessive tunnustamisessani tunnustamisissani
elative tunnustamisestani tunnustamisistani
illative tunnustamiseeni tunnustamisiini
adessive tunnustamisellani tunnustamisillani
ablative tunnustamiseltani tunnustamisiltani
allative tunnustamiselleni tunnustamisilleni
essive tunnustamisenani tunnustamisinani
translative tunnustamisekseni tunnustamisikseni
abessive tunnustamisettani tunnustamisittani
instructive — —
comitative — tunnustamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnustamisesi tunnustamisesi
accusative nom. tunnustamisesi tunnustamisesi
gen. tunnustamisesi
genitive tunnustamisesi tunnustamistesi
tunnustamisiesi
partitive tunnustamistasi tunnustamisiasi
inessive tunnustamisessasi tunnustamisissasi
elative tunnustamisestasi tunnustamisistasi
illative tunnustamiseesi tunnustamisiisi
adessive tunnustamisellasi tunnustamisillasi
ablative tunnustamiseltasi tunnustamisiltasi
allative tunnustamisellesi tunnustamisillesi
essive tunnustamisenasi tunnustamisinasi
translative tunnustamiseksesi tunnustamisiksesi
abessive tunnustamisettasi tunnustamisittasi
instructive — —
comitative — tunnustamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnustamisemme tunnustamisemme
accusative nom. tunnustamisemme tunnustamisemme
gen. tunnustamisemme
genitive tunnustamisemme tunnustamistemme
tunnustamisiemme
partitive tunnustamistamme tunnustamisiamme
inessive tunnustamisessamme tunnustamisissamme
elative tunnustamisestamme tunnustamisistamme
illative tunnustamiseemme tunnustamisiimme
adessive tunnustamisellamme tunnustamisillamme
ablative tunnustamiseltamme tunnustamisiltamme
allative tunnustamisellemme tunnustamisillemme
essive tunnustamisenamme tunnustamisinamme
translative tunnustamiseksemme tunnustamisiksemme
abessive tunnustamisettamme tunnustamisittamme
instructive — —
comitative — tunnustamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnustamisenne tunnustamisenne
accusative nom. tunnustamisenne tunnustamisenne
gen. tunnustamisenne
genitive tunnustamisenne tunnustamistenne
tunnustamisienne
partitive tunnustamistanne tunnustamisianne
inessive tunnustamisessanne tunnustamisissanne
elative tunnustamisestanne tunnustamisistanne
illative tunnustamiseenne tunnustamisiinne
adessive tunnustamisellanne tunnustamisillanne
ablative tunnustamiseltanne tunnustamisiltanne
allative tunnustamisellenne tunnustamisillenne
essive tunnustamisenanne tunnustamisinanne
translative tunnustamiseksenne tunnustamisiksenne
abessive tunnustamisettanne tunnustamisittanne
instructive — —
comitative — tunnustamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnustamisensa tunnustamisensa
accusative nom. tunnustamisensa tunnustamisensa
gen. tunnustamisensa
genitive tunnustamisensa tunnustamistensa
tunnustamisiensa
partitive tunnustamistaan
tunnustamistansa 		tunnustamisiaan
tunnustamisiansa
inessive tunnustamisessaan
tunnustamisessansa 		tunnustamisissaan
tunnustamisissansa
elative tunnustamisestaan
tunnustamisestansa 		tunnustamisistaan
tunnustamisistansa
illative tunnustamiseensa tunnustamisiinsa
adessive tunnustamisellaan
tunnustamisellansa 		tunnustamisillaan
tunnustamisillansa
ablative tunnustamiseltaan
tunnustamiseltansa 		tunnustamisiltaan
tunnustamisiltansa
allative tunnustamiselleen
tunnustamisellensa 		tunnustamisilleen
tunnustamisillensa
essive tunnustamisenaan
tunnustamisenansa 		tunnustamisinaan
tunnustamisinansa
translative tunnustamisekseen
tunnustamiseksensa 		tunnustamisikseen
tunnustamisiksensa
abessive tunnustamisettaan
tunnustamisettansa 		tunnustamisittaan
tunnustamisittansa
instructive — —
comitative — tunnustamisineen
tunnustamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.