tutkittaa

Finnish

Etymology

tutkia +‎ -ttaa (curative aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtutkitːɑːˣ/, [ˈt̪ut̪k̟it̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utkitːɑː
  • Syllabification(key): tut‧kit‧taa
  • Hyphenation(key): tut‧kit‧taa

Verb

tutkittaa

  1. (transitive) to have something examined
    Sinun pitäisi tutkittaa pääsi.
    You should have your head examined.

Conjugation

Inflection of tutkittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkitan en tutkita 1st sing. olen tutkittanut en ole tutkittanut
2nd sing. tutkitat et tutkita 2nd sing. olet tutkittanut et ole tutkittanut
3rd sing. tutkittaa ei tutkita 3rd sing. on tutkittanut ei ole tutkittanut
1st plur. tutkitamme emme tutkita 1st plur. olemme tutkittaneet emme ole tutkittaneet
2nd plur. tutkitatte ette tutkita 2nd plur. olette tutkittaneet ette ole tutkittaneet
3rd plur. tutkittavat eivät tutkita 3rd plur. ovat tutkittaneet eivät ole tutkittaneet
passive tutkitetaan ei tutkiteta passive on tutkitettu ei ole tutkitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkitin en tutkittanut 1st sing. olin tutkittanut en ollut tutkittanut
2nd sing. tutkitit et tutkittanut 2nd sing. olit tutkittanut et ollut tutkittanut
3rd sing. tutkitti ei tutkittanut 3rd sing. oli tutkittanut ei ollut tutkittanut
1st plur. tutkitimme emme tutkittaneet 1st plur. olimme tutkittaneet emme olleet tutkittaneet
2nd plur. tutkititte ette tutkittaneet 2nd plur. olitte tutkittaneet ette olleet tutkittaneet
3rd plur. tutkittivat eivät tutkittaneet 3rd plur. olivat tutkittaneet eivät olleet tutkittaneet
passive tutkitettiin ei tutkitettu passive oli tutkitettu ei ollut tutkitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkittaisin en tutkittaisi 1st sing. olisin tutkittanut en olisi tutkittanut
2nd sing. tutkittaisit et tutkittaisi 2nd sing. olisit tutkittanut et olisi tutkittanut
3rd sing. tutkittaisi ei tutkittaisi 3rd sing. olisi tutkittanut ei olisi tutkittanut
1st plur. tutkittaisimme emme tutkittaisi 1st plur. olisimme tutkittaneet emme olisi tutkittaneet
2nd plur. tutkittaisitte ette tutkittaisi 2nd plur. olisitte tutkittaneet ette olisi tutkittaneet
3rd plur. tutkittaisivat eivät tutkittaisi 3rd plur. olisivat tutkittaneet eivät olisi tutkittaneet
passive tutkitettaisiin ei tutkitettaisi passive olisi tutkitettu ei olisi tutkitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. tutkita älä tutkita 2nd sing. — —
3rd sing. tutkittakoon älköön tutkittako 3rd sing. olkoon tutkittanut älköön olko tutkittanut
1st plur. tutkittakaamme älkäämme tutkittako 1st plur. — —
2nd plur. tutkittakaa älkää tutkittako 2nd plur. — —
3rd plur. tutkittakoot älkööt tutkittako 3rd plur. olkoot tutkittaneet älkööt olko tutkittaneet
passive tutkitettakoon älköön tutkitettako passive olkoon tutkitettu älköön olko tutkitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tutkittanen en tutkittane 1st sing. lienen tutkittanut en liene tutkittanut
2nd sing. tutkittanet et tutkittane 2nd sing. lienet tutkittanut et liene tutkittanut
3rd sing. tutkittanee ei tutkittane 3rd sing. lienee tutkittanut ei liene tutkittanut
1st plur. tutkittanemme emme tutkittane 1st plur. lienemme tutkittaneet emme liene tutkittaneet
2nd plur. tutkittanette ette tutkittane 2nd plur. lienette tutkittaneet ette liene tutkittaneet
3rd plur. tutkittanevat eivät tutkittane 3rd plur. lienevät tutkittaneet eivät liene tutkittaneet
passive tutkitettaneen ei tutkitettane passive lienee tutkitettu ei liene tutkitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tutkittaa present tutkittava tutkitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkittaakseni tutkittaaksemme
2nd tutkittaaksesi tutkittaaksenne
3rd tutkittaakseen
tutkittaaksensa
past tutkittanut tutkitettu
2nd inessive2 tutkittaessa tutkitettaessa agent4 tutkittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkittaessani tutkittaessamme
2nd tutkittaessasi tutkittaessanne
3rd tutkittaessaan
tutkittaessansa
negative tutkittamaton
instructive tutkittaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form tutkittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive tutkittamassa —
elative tutkittamasta —
illative tutkittamaan —
adessive tutkittamalla —
abessive tutkittamatta —
instructive tutkittaman tutkitettaman
4th3 verbal noun tutkittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tutkittamaisillani tutkittamaisillamme
2nd tutkittamaisillasi tutkittamaisillanne
3rd tutkittamaisillaan
tutkittamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.