| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
työrauhavelvoitteensa
|
työrauhavelvoitteensa
|
| accusative
|
nom.
|
työrauhavelvoitteensa
|
työrauhavelvoitteensa
|
| gen.
|
työrauhavelvoitteensa
|
| genitive
|
työrauhavelvoitteensa
|
työrauhavelvoitteidensa työrauhavelvoitteittensa
|
| partitive
|
työrauhavelvoitettaan työrauhavelvoitettansa
|
työrauhavelvoitteitaan työrauhavelvoitteitansa
|
| inessive
|
työrauhavelvoitteessaan työrauhavelvoitteessansa
|
työrauhavelvoitteissaan työrauhavelvoitteissansa
|
| elative
|
työrauhavelvoitteestaan työrauhavelvoitteestansa
|
työrauhavelvoitteistaan työrauhavelvoitteistansa
|
| illative
|
työrauhavelvoitteeseensa
|
työrauhavelvoitteisiinsa työrauhavelvoitteihinsa
|
| adessive
|
työrauhavelvoitteellaan työrauhavelvoitteellansa
|
työrauhavelvoitteillaan työrauhavelvoitteillansa
|
| ablative
|
työrauhavelvoitteeltaan työrauhavelvoitteeltansa
|
työrauhavelvoitteiltaan työrauhavelvoitteiltansa
|
| allative
|
työrauhavelvoitteelleen työrauhavelvoitteellensa
|
työrauhavelvoitteilleen työrauhavelvoitteillensa
|
| essive
|
työrauhavelvoitteenaan työrauhavelvoitteenansa
|
työrauhavelvoitteinaan työrauhavelvoitteinansa
|
| translative
|
työrauhavelvoitteekseen työrauhavelvoitteeksensa
|
työrauhavelvoitteikseen työrauhavelvoitteiksensa
|
| abessive
|
työrauhavelvoitteettaan työrauhavelvoitteettansa
|
työrauhavelvoitteittaan työrauhavelvoitteittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
työrauhavelvoitteineen työrauhavelvoitteinensa
|