tyydyttämätön

Finnish

Etymology

tyydyttää +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtyːdytːæmætøn/, [ˈt̪yːdyt̪̚ˌt̪æmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -æmætøn
  • Syllabification(key): tyy‧dyt‧tä‧mä‧tön
  • Hyphenation(key): tyy‧dyt‧tä‧mä‧tön

Adjective

tyydyttämätön

  1. insatiable
  2. misconstruction of tyydyttymätön (“unsaturated (chemistry)”)

Declension

Inflection of tyydyttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative tyydyttämätön tyydyttämättömät
genitive tyydyttämättömän tyydyttämättömien
partitive tyydyttämätöntä tyydyttämättömiä
illative tyydyttämättömään tyydyttämättömiin
singular plural
nominative tyydyttämätön tyydyttämättömät
accusative nom. tyydyttämätön tyydyttämättömät
gen. tyydyttämättömän
genitive tyydyttämättömän tyydyttämättömien
tyydyttämätönten rare
partitive tyydyttämätöntä tyydyttämättömiä
inessive tyydyttämättömässä tyydyttämättömissä
elative tyydyttämättömästä tyydyttämättömistä
illative tyydyttämättömään tyydyttämättömiin
adessive tyydyttämättömällä tyydyttämättömillä
ablative tyydyttämättömältä tyydyttämättömiltä
allative tyydyttämättömälle tyydyttämättömille
essive tyydyttämättömänä tyydyttämättöminä
translative tyydyttämättömäksi tyydyttämättömiksi
abessive tyydyttämättömättä tyydyttämättömittä
instructive — tyydyttämättömin
comitative — tyydyttämättömine
Possessive forms of tyydyttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tyydyttämättömäni tyydyttämättömäni
accusative nom. tyydyttämättömäni tyydyttämättömäni
gen. tyydyttämättömäni
genitive tyydyttämättömäni tyydyttämättömieni
tyydyttämätönteni rare
partitive tyydyttämätöntäni tyydyttämättömiäni
inessive tyydyttämättömässäni tyydyttämättömissäni
elative tyydyttämättömästäni tyydyttämättömistäni
illative tyydyttämättömääni tyydyttämättömiini
adessive tyydyttämättömälläni tyydyttämättömilläni
ablative tyydyttämättömältäni tyydyttämättömiltäni
allative tyydyttämättömälleni tyydyttämättömilleni
essive tyydyttämättömänäni tyydyttämättöminäni
translative tyydyttämättömäkseni tyydyttämättömikseni
abessive tyydyttämättömättäni tyydyttämättömittäni
instructive — —
comitative — tyydyttämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tyydyttämättömäsi tyydyttämättömäsi
accusative nom. tyydyttämättömäsi tyydyttämättömäsi
gen. tyydyttämättömäsi
genitive tyydyttämättömäsi tyydyttämättömiesi
tyydyttämätöntesi rare
partitive tyydyttämätöntäsi tyydyttämättömiäsi
inessive tyydyttämättömässäsi tyydyttämättömissäsi
elative tyydyttämättömästäsi tyydyttämättömistäsi
illative tyydyttämättömääsi tyydyttämättömiisi
adessive tyydyttämättömälläsi tyydyttämättömilläsi
ablative tyydyttämättömältäsi tyydyttämättömiltäsi
allative tyydyttämättömällesi tyydyttämättömillesi
essive tyydyttämättömänäsi tyydyttämättöminäsi
translative tyydyttämättömäksesi tyydyttämättömiksesi
abessive tyydyttämättömättäsi tyydyttämättömittäsi
instructive — —
comitative — tyydyttämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tyydyttämättömämme tyydyttämättömämme
accusative nom. tyydyttämättömämme tyydyttämättömämme
gen. tyydyttämättömämme
genitive tyydyttämättömämme tyydyttämättömiemme
tyydyttämätöntemme rare
partitive tyydyttämätöntämme tyydyttämättömiämme
inessive tyydyttämättömässämme tyydyttämättömissämme
elative tyydyttämättömästämme tyydyttämättömistämme
illative tyydyttämättömäämme tyydyttämättömiimme
adessive tyydyttämättömällämme tyydyttämättömillämme
ablative tyydyttämättömältämme tyydyttämättömiltämme
allative tyydyttämättömällemme tyydyttämättömillemme
essive tyydyttämättömänämme tyydyttämättöminämme
translative tyydyttämättömäksemme tyydyttämättömiksemme
abessive tyydyttämättömättämme tyydyttämättömittämme
instructive — —
comitative — tyydyttämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tyydyttämättömänne tyydyttämättömänne
accusative nom. tyydyttämättömänne tyydyttämättömänne
gen. tyydyttämättömänne
genitive tyydyttämättömänne tyydyttämättömienne
tyydyttämätöntenne rare
partitive tyydyttämätöntänne tyydyttämättömiänne
inessive tyydyttämättömässänne tyydyttämättömissänne
elative tyydyttämättömästänne tyydyttämättömistänne
illative tyydyttämättömäänne tyydyttämättömiinne
adessive tyydyttämättömällänne tyydyttämättömillänne
ablative tyydyttämättömältänne tyydyttämättömiltänne
allative tyydyttämättömällenne tyydyttämättömillenne
essive tyydyttämättömänänne tyydyttämättöminänne
translative tyydyttämättömäksenne tyydyttämättömiksenne
abessive tyydyttämättömättänne tyydyttämättömittänne
instructive — —
comitative — tyydyttämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative tyydyttämättömänsä tyydyttämättömänsä
accusative nom. tyydyttämättömänsä tyydyttämättömänsä
gen. tyydyttämättömänsä
genitive tyydyttämättömänsä tyydyttämättömiensä
tyydyttämätöntensä rare
partitive tyydyttämätöntään
tyydyttämätöntänsä 		tyydyttämättömiään
tyydyttämättömiänsä
inessive tyydyttämättömässään
tyydyttämättömässänsä 		tyydyttämättömissään
tyydyttämättömissänsä
elative tyydyttämättömästään
tyydyttämättömästänsä 		tyydyttämättömistään
tyydyttämättömistänsä
illative tyydyttämättömäänsä tyydyttämättömiinsä
adessive tyydyttämättömällään
tyydyttämättömällänsä 		tyydyttämättömillään
tyydyttämättömillänsä
ablative tyydyttämättömältään
tyydyttämättömältänsä 		tyydyttämättömiltään
tyydyttämättömiltänsä
allative tyydyttämättömälleen
tyydyttämättömällensä 		tyydyttämättömilleen
tyydyttämättömillensä
essive tyydyttämättömänään
tyydyttämättömänänsä 		tyydyttämättöminään
tyydyttämättöminänsä
translative tyydyttämättömäkseen
tyydyttämättömäksensä 		tyydyttämättömikseen
tyydyttämättömiksensä
abessive tyydyttämättömättään
tyydyttämättömättänsä 		tyydyttämättömittään
tyydyttämättömittänsä
instructive — —
comitative — tyydyttämättömineen
tyydyttämättöminensä

Derived terms

Participle

tyydyttämätön

  1. negative participle of tyydyttää

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.