| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
uhkaamisensa
|
uhkaamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
uhkaamisensa
|
uhkaamisensa
|
| gen.
|
uhkaamisensa
|
| genitive
|
uhkaamisensa
|
uhkaamistensa uhkaamisiensa
|
| partitive
|
uhkaamistaan uhkaamistansa
|
uhkaamisiaan uhkaamisiansa
|
| inessive
|
uhkaamisessaan uhkaamisessansa
|
uhkaamisissaan uhkaamisissansa
|
| elative
|
uhkaamisestaan uhkaamisestansa
|
uhkaamisistaan uhkaamisistansa
|
| illative
|
uhkaamiseensa
|
uhkaamisiinsa
|
| adessive
|
uhkaamisellaan uhkaamisellansa
|
uhkaamisillaan uhkaamisillansa
|
| ablative
|
uhkaamiseltaan uhkaamiseltansa
|
uhkaamisiltaan uhkaamisiltansa
|
| allative
|
uhkaamiselleen uhkaamisellensa
|
uhkaamisilleen uhkaamisillensa
|
| essive
|
uhkaamisenaan uhkaamisenansa
|
uhkaamisinaan uhkaamisinansa
|
| translative
|
uhkaamisekseen uhkaamiseksensa
|
uhkaamisikseen uhkaamisiksensa
|
| abessive
|
uhkaamisettaan uhkaamisettansa
|
uhkaamisittaan uhkaamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
uhkaamisineen uhkaamisinensa
|