urheileminen

Finnish

Etymology

urheilla +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈurhei̯leminen/, [ˈurhe̞i̯ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): ur‧hei‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ur‧hei‧le‧mi‧nen

Noun

urheileminen

  1. verbal noun of urheilla
    1. participating in sport or sports
    2. exercising

Declension

Inflection of urheileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative urheileminen urheilemiset
genitive urheilemisen urheilemisten
urheilemisien
partitive urheilemista urheilemisia
illative urheilemiseen urheilemisiin
singular plural
nominative urheileminen urheilemiset
accusative nom. urheileminen urheilemiset
gen. urheilemisen
genitive urheilemisen urheilemisten
urheilemisien
partitive urheilemista urheilemisia
inessive urheilemisessa urheilemisissa
elative urheilemisesta urheilemisista
illative urheilemiseen urheilemisiin
adessive urheilemisella urheilemisilla
ablative urheilemiselta urheilemisilta
allative urheilemiselle urheilemisille
essive urheilemisena urheilemisina
translative urheilemiseksi urheilemisiksi
abessive urheilemisetta urheilemisitta
instructive — urheilemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of urheileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative urheilemiseni urheilemiseni
accusative nom. urheilemiseni urheilemiseni
gen. urheilemiseni
genitive urheilemiseni urheilemisteni
urheilemisieni
partitive urheilemistani urheilemisiani
inessive urheilemisessani urheilemisissani
elative urheilemisestani urheilemisistani
illative urheilemiseeni urheilemisiini
adessive urheilemisellani urheilemisillani
ablative urheilemiseltani urheilemisiltani
allative urheilemiselleni urheilemisilleni
essive urheilemisenani urheilemisinani
translative urheilemisekseni urheilemisikseni
abessive urheilemisettani urheilemisittani
instructive — —
comitative — urheilemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative urheilemisesi urheilemisesi
accusative nom. urheilemisesi urheilemisesi
gen. urheilemisesi
genitive urheilemisesi urheilemistesi
urheilemisiesi
partitive urheilemistasi urheilemisiasi
inessive urheilemisessasi urheilemisissasi
elative urheilemisestasi urheilemisistasi
illative urheilemiseesi urheilemisiisi
adessive urheilemisellasi urheilemisillasi
ablative urheilemiseltasi urheilemisiltasi
allative urheilemisellesi urheilemisillesi
essive urheilemisenasi urheilemisinasi
translative urheilemiseksesi urheilemisiksesi
abessive urheilemisettasi urheilemisittasi
instructive — —
comitative — urheilemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative urheilemisemme urheilemisemme
accusative nom. urheilemisemme urheilemisemme
gen. urheilemisemme
genitive urheilemisemme urheilemistemme
urheilemisiemme
partitive urheilemistamme urheilemisiamme
inessive urheilemisessamme urheilemisissamme
elative urheilemisestamme urheilemisistamme
illative urheilemiseemme urheilemisiimme
adessive urheilemisellamme urheilemisillamme
ablative urheilemiseltamme urheilemisiltamme
allative urheilemisellemme urheilemisillemme
essive urheilemisenamme urheilemisinamme
translative urheilemiseksemme urheilemisiksemme
abessive urheilemisettamme urheilemisittamme
instructive — —
comitative — urheilemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative urheilemisenne urheilemisenne
accusative nom. urheilemisenne urheilemisenne
gen. urheilemisenne
genitive urheilemisenne urheilemistenne
urheilemisienne
partitive urheilemistanne urheilemisianne
inessive urheilemisessanne urheilemisissanne
elative urheilemisestanne urheilemisistanne
illative urheilemiseenne urheilemisiinne
adessive urheilemisellanne urheilemisillanne
ablative urheilemiseltanne urheilemisiltanne
allative urheilemisellenne urheilemisillenne
essive urheilemisenanne urheilemisinanne
translative urheilemiseksenne urheilemisiksenne
abessive urheilemisettanne urheilemisittanne
instructive — —
comitative — urheilemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative urheilemisensa urheilemisensa
accusative nom. urheilemisensa urheilemisensa
gen. urheilemisensa
genitive urheilemisensa urheilemistensa
urheilemisiensa
partitive urheilemistaan
urheilemistansa 		urheilemisiaan
urheilemisiansa
inessive urheilemisessaan
urheilemisessansa 		urheilemisissaan
urheilemisissansa
elative urheilemisestaan
urheilemisestansa 		urheilemisistaan
urheilemisistansa
illative urheilemiseensa urheilemisiinsa
adessive urheilemisellaan
urheilemisellansa 		urheilemisillaan
urheilemisillansa
ablative urheilemiseltaan
urheilemiseltansa 		urheilemisiltaan
urheilemisiltansa
allative urheilemiselleen
urheilemisellensa 		urheilemisilleen
urheilemisillensa
essive urheilemisenaan
urheilemisenansa 		urheilemisinaan
urheilemisinansa
translative urheilemisekseen
urheilemiseksensa 		urheilemisikseen
urheilemisiksensa
abessive urheilemisettaan
urheilemisettansa 		urheilemisittaan
urheilemisittansa
instructive — —
comitative — urheilemisineen
urheilemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.