uskontokunta

Finnish

Etymology

uskonto +‎ kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈuskontoˌkuntɑ/, [ˈus̠ko̞n̪t̪o̞ˌkun̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): us‧kon‧to‧kun‧ta
  • Hyphenation(key): us‧konto‧kunta

Noun

uskontokunta

  1. religion (people of same faith collectively)

Declension

Inflection of uskontokunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative uskontokunta uskontokunnat
genitive uskontokunnan uskontokuntien
partitive uskontokuntaa uskontokuntia
illative uskontokuntaan uskontokuntiin
singular plural
nominative uskontokunta uskontokunnat
accusative nom. uskontokunta uskontokunnat
gen. uskontokunnan
genitive uskontokunnan uskontokuntien
uskontokuntain rare
partitive uskontokuntaa uskontokuntia
inessive uskontokunnassa uskontokunnissa
elative uskontokunnasta uskontokunnista
illative uskontokuntaan uskontokuntiin
adessive uskontokunnalla uskontokunnilla
ablative uskontokunnalta uskontokunnilta
allative uskontokunnalle uskontokunnille
essive uskontokuntana uskontokuntina
translative uskontokunnaksi uskontokunniksi
abessive uskontokunnatta uskontokunnitta
instructive — uskontokunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uskontokunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative uskontokuntani uskontokuntani
accusative nom. uskontokuntani uskontokuntani
gen. uskontokuntani
genitive uskontokuntani uskontokuntieni
uskontokuntaini rare
partitive uskontokuntaani uskontokuntiani
inessive uskontokunnassani uskontokunnissani
elative uskontokunnastani uskontokunnistani
illative uskontokuntaani uskontokuntiini
adessive uskontokunnallani uskontokunnillani
ablative uskontokunnaltani uskontokunniltani
allative uskontokunnalleni uskontokunnilleni
essive uskontokuntanani uskontokuntinani
translative uskontokunnakseni uskontokunnikseni
abessive uskontokunnattani uskontokunnittani
instructive — —
comitative — uskontokuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uskontokuntasi uskontokuntasi
accusative nom. uskontokuntasi uskontokuntasi
gen. uskontokuntasi
genitive uskontokuntasi uskontokuntiesi
uskontokuntaisi rare
partitive uskontokuntaasi uskontokuntiasi
inessive uskontokunnassasi uskontokunnissasi
elative uskontokunnastasi uskontokunnistasi
illative uskontokuntaasi uskontokuntiisi
adessive uskontokunnallasi uskontokunnillasi
ablative uskontokunnaltasi uskontokunniltasi
allative uskontokunnallesi uskontokunnillesi
essive uskontokuntanasi uskontokuntinasi
translative uskontokunnaksesi uskontokunniksesi
abessive uskontokunnattasi uskontokunnittasi
instructive — —
comitative — uskontokuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uskontokuntamme uskontokuntamme
accusative nom. uskontokuntamme uskontokuntamme
gen. uskontokuntamme
genitive uskontokuntamme uskontokuntiemme
uskontokuntaimme rare
partitive uskontokuntaamme uskontokuntiamme
inessive uskontokunnassamme uskontokunnissamme
elative uskontokunnastamme uskontokunnistamme
illative uskontokuntaamme uskontokuntiimme
adessive uskontokunnallamme uskontokunnillamme
ablative uskontokunnaltamme uskontokunniltamme
allative uskontokunnallemme uskontokunnillemme
essive uskontokuntanamme uskontokuntinamme
translative uskontokunnaksemme uskontokunniksemme
abessive uskontokunnattamme uskontokunnittamme
instructive — —
comitative — uskontokuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uskontokuntanne uskontokuntanne
accusative nom. uskontokuntanne uskontokuntanne
gen. uskontokuntanne
genitive uskontokuntanne uskontokuntienne
uskontokuntainne rare
partitive uskontokuntaanne uskontokuntianne
inessive uskontokunnassanne uskontokunnissanne
elative uskontokunnastanne uskontokunnistanne
illative uskontokuntaanne uskontokuntiinne
adessive uskontokunnallanne uskontokunnillanne
ablative uskontokunnaltanne uskontokunniltanne
allative uskontokunnallenne uskontokunnillenne
essive uskontokuntananne uskontokuntinanne
translative uskontokunnaksenne uskontokunniksenne
abessive uskontokunnattanne uskontokunnittanne
instructive — —
comitative — uskontokuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uskontokuntansa uskontokuntansa
accusative nom. uskontokuntansa uskontokuntansa
gen. uskontokuntansa
genitive uskontokuntansa uskontokuntiensa
uskontokuntainsa rare
partitive uskontokuntaansa uskontokuntiaan
uskontokuntiansa
inessive uskontokunnassaan
uskontokunnassansa 		uskontokunnissaan
uskontokunnissansa
elative uskontokunnastaan
uskontokunnastansa 		uskontokunnistaan
uskontokunnistansa
illative uskontokuntaansa uskontokuntiinsa
adessive uskontokunnallaan
uskontokunnallansa 		uskontokunnillaan
uskontokunnillansa
ablative uskontokunnaltaan
uskontokunnaltansa 		uskontokunniltaan
uskontokunniltansa
allative uskontokunnalleen
uskontokunnallensa 		uskontokunnilleen
uskontokunnillensa
essive uskontokuntanaan
uskontokuntanansa 		uskontokuntinaan
uskontokuntinansa
translative uskontokunnakseen
uskontokunnaksensa 		uskontokunnikseen
uskontokunniksensa
abessive uskontokunnattaan
uskontokunnattansa 		uskontokunnittaan
uskontokunnittansa
instructive — —
comitative — uskontokuntineen
uskontokuntinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.