uusittu

Finnish

Participle

uusittu

  1. past passive participle of uusia

Declension

Inflection of uusittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative uusittu uusitut
genitive uusitun uusittujen
partitive uusittua uusittuja
illative uusittuun uusittuihin
singular plural
nominative uusittu uusitut
accusative nom. uusittu uusitut
gen. uusitun
genitive uusitun uusittujen
partitive uusittua uusittuja
inessive uusitussa uusituissa
elative uusitusta uusituista
illative uusittuun uusittuihin
adessive uusitulla uusituilla
ablative uusitulta uusituilta
allative uusitulle uusituille
essive uusittuna uusittuina
translative uusituksi uusituiksi
abessive uusitutta uusituitta
instructive — uusituin
comitative — uusittuine
Possessive forms of uusittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative uusittuni uusittuni
accusative nom. uusittuni uusittuni
gen. uusittuni
genitive uusittuni uusittujeni
partitive uusittuani uusittujani
inessive uusitussani uusituissani
elative uusitustani uusituistani
illative uusittuuni uusittuihini
adessive uusitullani uusituillani
ablative uusitultani uusituiltani
allative uusitulleni uusituilleni
essive uusittunani uusittuinani
translative uusitukseni uusituikseni
abessive uusituttani uusituittani
instructive — —
comitative — uusittuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uusittusi uusittusi
accusative nom. uusittusi uusittusi
gen. uusittusi
genitive uusittusi uusittujesi
partitive uusittuasi uusittujasi
inessive uusitussasi uusituissasi
elative uusitustasi uusituistasi
illative uusittuusi uusittuihisi
adessive uusitullasi uusituillasi
ablative uusitultasi uusituiltasi
allative uusitullesi uusituillesi
essive uusittunasi uusittuinasi
translative uusituksesi uusituiksesi
abessive uusituttasi uusituittasi
instructive — —
comitative — uusittuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uusittumme uusittumme
accusative nom. uusittumme uusittumme
gen. uusittumme
genitive uusittumme uusittujemme
partitive uusittuamme uusittujamme
inessive uusitussamme uusituissamme
elative uusitustamme uusituistamme
illative uusittuumme uusittuihimme
adessive uusitullamme uusituillamme
ablative uusitultamme uusituiltamme
allative uusitullemme uusituillemme
essive uusittunamme uusittuinamme
translative uusituksemme uusituiksemme
abessive uusituttamme uusituittamme
instructive — —
comitative — uusittuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uusittunne uusittunne
accusative nom. uusittunne uusittunne
gen. uusittunne
genitive uusittunne uusittujenne
partitive uusittuanne uusittujanne
inessive uusitussanne uusituissanne
elative uusitustanne uusituistanne
illative uusittuunne uusittuihinne
adessive uusitullanne uusituillanne
ablative uusitultanne uusituiltanne
allative uusitullenne uusituillenne
essive uusittunanne uusittuinanne
translative uusituksenne uusituiksenne
abessive uusituttanne uusituittanne
instructive — —
comitative — uusittuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uusittunsa uusittunsa
accusative nom. uusittunsa uusittunsa
gen. uusittunsa
genitive uusittunsa uusittujensa
partitive uusittuaan
uusittuansa 		uusittujaan
uusittujansa
inessive uusitussaan
uusitussansa 		uusituissaan
uusituissansa
elative uusitustaan
uusitustansa 		uusituistaan
uusituistansa
illative uusittuunsa uusittuihinsa
adessive uusitullaan
uusitullansa 		uusituillaan
uusituillansa
ablative uusitultaan
uusitultansa 		uusituiltaan
uusituiltansa
allative uusitulleen
uusitullensa 		uusituilleen
uusituillensa
essive uusittunaan
uusittunansa 		uusittuinaan
uusittuinansa
translative uusitukseen
uusituksensa 		uusituikseen
uusituiksensa
abessive uusituttaan
uusituttansa 		uusituittaan
uusituittansa
instructive — —
comitative — uusittuineen
uusittuinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.