välikohtaus

Finnish

Etymology

väli- +‎ kohtaus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæliˌkohtɑus/, [ˈʋæliˌko̞xt̪ɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ohtɑus
  • Syllabification(key): vä‧li‧koh‧ta‧us
  • Hyphenation(key): väli‧kohta‧us

Noun

välikohtaus

  1. incident (event that causes an interruption or a crisis)

Declension

Inflection of välikohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative välikohtaus välikohtaukset
genitive välikohtauksen välikohtausten
välikohtauksien
partitive välikohtausta välikohtauksia
illative välikohtaukseen välikohtauksiin
singular plural
nominative välikohtaus välikohtaukset
accusative nom. välikohtaus välikohtaukset
gen. välikohtauksen
genitive välikohtauksen välikohtausten
välikohtauksien
partitive välikohtausta välikohtauksia
inessive välikohtauksessa välikohtauksissa
elative välikohtauksesta välikohtauksista
illative välikohtaukseen välikohtauksiin
adessive välikohtauksella välikohtauksilla
ablative välikohtaukselta välikohtauksilta
allative välikohtaukselle välikohtauksille
essive välikohtauksena välikohtauksina
translative välikohtaukseksi välikohtauksiksi
abessive välikohtauksetta välikohtauksitta
instructive — välikohtauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of välikohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative välikohtaukseni välikohtaukseni
accusative nom. välikohtaukseni välikohtaukseni
gen. välikohtaukseni
genitive välikohtaukseni välikohtausteni
välikohtauksieni
partitive välikohtaustani välikohtauksiani
inessive välikohtauksessani välikohtauksissani
elative välikohtauksestani välikohtauksistani
illative välikohtaukseeni välikohtauksiini
adessive välikohtauksellani välikohtauksillani
ablative välikohtaukseltani välikohtauksiltani
allative välikohtaukselleni välikohtauksilleni
essive välikohtauksenani välikohtauksinani
translative välikohtauksekseni välikohtauksikseni
abessive välikohtauksettani välikohtauksittani
instructive — —
comitative — välikohtauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative välikohtauksesi välikohtauksesi
accusative nom. välikohtauksesi välikohtauksesi
gen. välikohtauksesi
genitive välikohtauksesi välikohtaustesi
välikohtauksiesi
partitive välikohtaustasi välikohtauksiasi
inessive välikohtauksessasi välikohtauksissasi
elative välikohtauksestasi välikohtauksistasi
illative välikohtaukseesi välikohtauksiisi
adessive välikohtauksellasi välikohtauksillasi
ablative välikohtaukseltasi välikohtauksiltasi
allative välikohtauksellesi välikohtauksillesi
essive välikohtauksenasi välikohtauksinasi
translative välikohtaukseksesi välikohtauksiksesi
abessive välikohtauksettasi välikohtauksittasi
instructive — —
comitative — välikohtauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välikohtauksemme välikohtauksemme
accusative nom. välikohtauksemme välikohtauksemme
gen. välikohtauksemme
genitive välikohtauksemme välikohtaustemme
välikohtauksiemme
partitive välikohtaustamme välikohtauksiamme
inessive välikohtauksessamme välikohtauksissamme
elative välikohtauksestamme välikohtauksistamme
illative välikohtaukseemme välikohtauksiimme
adessive välikohtauksellamme välikohtauksillamme
ablative välikohtaukseltamme välikohtauksiltamme
allative välikohtauksellemme välikohtauksillemme
essive välikohtauksenamme välikohtauksinamme
translative välikohtaukseksemme välikohtauksiksemme
abessive välikohtauksettamme välikohtauksittamme
instructive — —
comitative — välikohtauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välikohtauksenne välikohtauksenne
accusative nom. välikohtauksenne välikohtauksenne
gen. välikohtauksenne
genitive välikohtauksenne välikohtaustenne
välikohtauksienne
partitive välikohtaustanne välikohtauksianne
inessive välikohtauksessanne välikohtauksissanne
elative välikohtauksestanne välikohtauksistanne
illative välikohtaukseenne välikohtauksiinne
adessive välikohtauksellanne välikohtauksillanne
ablative välikohtaukseltanne välikohtauksiltanne
allative välikohtauksellenne välikohtauksillenne
essive välikohtauksenanne välikohtauksinanne
translative välikohtaukseksenne välikohtauksiksenne
abessive välikohtauksettanne välikohtauksittanne
instructive — —
comitative — välikohtauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative välikohtauksensa välikohtauksensa
accusative nom. välikohtauksensa välikohtauksensa
gen. välikohtauksensa
genitive välikohtauksensa välikohtaustensa
välikohtauksiensa
partitive välikohtaustaan
välikohtaustansa 		välikohtauksiaan
välikohtauksiansa
inessive välikohtauksessaan
välikohtauksessansa 		välikohtauksissaan
välikohtauksissansa
elative välikohtauksestaan
välikohtauksestansa 		välikohtauksistaan
välikohtauksistansa
illative välikohtaukseensa välikohtauksiinsa
adessive välikohtauksellaan
välikohtauksellansa 		välikohtauksillaan
välikohtauksillansa
ablative välikohtaukseltaan
välikohtaukseltansa 		välikohtauksiltaan
välikohtauksiltansa
allative välikohtaukselleen
välikohtauksellensa 		välikohtauksilleen
välikohtauksillensa
essive välikohtauksenaan
välikohtauksenansa 		välikohtauksinaan
välikohtauksinansa
translative välikohtauksekseen
välikohtaukseksensa 		välikohtauksikseen
välikohtauksiksensa
abessive välikohtauksettaan
välikohtauksettansa 		välikohtauksittaan
välikohtauksittansa
instructive — —
comitative — välikohtauksineen
välikohtauksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.